Eero Heinäluoma onnistui herättämään hyvän keskustelun Suomen tulevaisuuden haasteista sekä ikäpolvien vastakkain asettelun vaarasta. Kaikki paikalla olijat tuntuivatkin olevan sitä mieltä, että hyvinvointi turvataan parhaiten yhteistyöllä. Minä sain ilokseni ensimmäisen kysymys - tai ehkä pikemminkin kommentointi - vuoron, enkä malttanut päästää toveri puheenjohtajaa turhan helpolla.
Halusin kysyä toveri puheenjohtajalta sitä, että onko hyvinvointiyhteiskunnasta todellakin tulossa suorittamisyhteiskunta. Ainakin meille, joiden on ollut pakko käydä töissä opiskelun ohella. Siis meille, joille kahdeksan tunnin työaika on ollut haavetta jo peruskouluaikana. Lisäksi halusin kuulla miten toveri ministeri näkee suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden haasteet tulevaisuudessa. Minun mielestäni, kun asennepommi kytee nyt täydellä vauhdilla.
Inhimillisyys huokui suuresta Eerosta, joka joutui tunnustamaan, että nykypäivän arjen tuomat haasteet ovat erityisen vaikeita politiikalle tässä mediayhteiskunnassa, jossa viesti pitäisi tiivistää muutamaan lauseeseen. Moniarvoisuutta, kun ei oikein kykene tiivistämään välttymättä väärinymmärryksiltä. Tosia asia hänen havaintojensa mukaan on se, että jotakin ikävää kertoo nuorten burnout tilastot ja hän luottaa siihen, että nykyajan nuoret löytävät tähänkin ratkaisun avaimet. Hän on valmis auttamaan, jos vain joku nuori kertoo, mitä tehdä.
Näinpä, ajattelin mielessäni. Joku nuori, vaikka allekirjoittanut, voisi etsiä ratkaisuja kysymykseen, jos siihen olisi aikaa pohtia asioita ja valmistella asiasta uusia avauksia. Samaan aikaan jokunen ihmetteli, miten nuoria helsinkiläisiä saataisiin äänestämään. Tätä olen miettinyt ja jokseenkin tullut siihen tulokseen, että jos me nuoret täällä yritämme tehdä nyhjää tyhjästä kampanjaa vaaleissa kuin vaaleissa niin, eipä ihme että näkemyksemme hukkuu tietotulvaan. Apu niin tukiryhmissä asiantuntemuksen muodossa kuin sitten taloudellisesti on Helsingissä välttämätöntä, jos aikoo saada edes kaverit tietämään, että on ehdolla. Sillä kuuluisalla touhutonnilla ei paljoa tehdä.
Todellakin peräänkuulutan ikäpolvien välistä solidaarisuutta paremman yhteiskuntamme kehittämisessä paremmaksi - aivan kuten Eerokin teki tänään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti