Valtuustossa keskustellaan asuntopolitiikasta

Tänään Helsingin kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun uudesta, vuosiksi 2007-2011 tehtävästä asunto-ohjelmasta. Toivon, että asuntojen hintakehitystä pohditaan tarkoin ja valmistelijoita evästetään niin, että he oikeasti starttaavat etsinnät siitä, miten asuntojen hinnat saadaan inhimillisemmäksi. Se, että asuntopolitiikassa kehittämistyö jatkuu luontevana prosessina ja siihen paneudutaan jatkuvasti on hieno juttu. Hienoa oli myös huomata se, että asiat etenevät ainakin muodollisesti yhteistyössä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimesta, joka on saanut luotua pääkaupunkiseudulle yhteisen vision ja sitä tukevat strategiset visiot. Miten tämä onnistutaan tuomaan konkretian tasolle niin, että se oikeasti hyödyttää koko pääkaupunkiseutua, onkin sitten toinen juttu. Toivon, että näin käy, mutta epäilen, että strategian hienot lauseet voivat unohtua valtuustolta, kun aloitetaan poliittinen vääntö siitä, millainen tulee olla asuntojen tuottamis-suhde, siis enemmän kovanrahan asuntoja, aravavuokra-asuntoja vai joitakin muita asumismuotoja.

Viime kerralla asunto-ohjelman hyväksymisen yhteydessä kättä väännettiin useista asioista. Toivonkin, että tällä kerralla veropohjan vahvistamista ei nosteta asunto-ohjelman punaiseksi langaksi, vaan enemmän keskustellaan ihmisten inhimillisistä tarpeista. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta jos kaupunkiin halutaan tulevaisuudessa asuntopolitiikalla houkutella enemmän niin sanottuja hyviä veronmaksajia, niin me huonommat joudumme jossakin vaiheessa muuttamaan kaupungin ulkopuolelle. Kuitenkin Helsingin tulee olla avoin kaupunki erilaisille asujille lompakon paksuudesta riippumatta. Helsinki on kotini ja haluan sen jatkossakin sitä olevan.

Totta on, että perheellisten on vaikea asua täällä. Jos meidän perhekoko tästä vielä kasvaisi muutamalla lapsella, ei varaa elämiseen olisi - tai ei ainakaan laadukkaaseen elämiseen. Jos perheessä on useita lapsia, vain harva pystyy järjestämään asunnon, joka on toiminnallisesti ja asumisen laadun näkökulmasta tyydyttävä. Suurimpana syynä on asuntojen hintakehitys. Tunnen useita lapsiperheitä, jotka muuttaisivat suurempaan asuntoon, jos se olisi mahdollista. Liian monessa tilanteessa ongelman luo se etteivät kahden ihmisen palkkatulot läheskään aina riitä neliön vuokraan saatikka asuntolainan ottoon, kun tarpeellisia hankintoja toppapuvusta kumisaappaisiin on jatkuvasti.

Nyt on aika pohtia laajasti, kuinka asuntojen hintakehitykseen voidaan puuttua. Tottahan on, että rikkaat pystyvät valikoimaan sen, missä ja miten asuvat, kun pieni- ja keskituloiset hierovat aivonystyröitään pohtien, kuinka arjesta selviydytään hyläten useita asuinalueita suoraan hintojen perusteella. Esimerkkeinä tällaisista paikoista mainittakoon kantakaupunki ja Tammisalo, joista ei todellakaan tarvitse unelmoida asumisvaihtoehtona. Alueiden välinen tasa-arvo onkin toinen tärkeä asia, johon tulee kiinnittää huomiota asunto-ohjelman yhteydessä.

Palmian henkilöstö veitsen terällä?

Huomenna pidetään liikepalvelulautakunnan kokous, jossa on tarkoitus päättää Palmian henkilöstön asemasta kilpailutilanteiden yhteydessä. Päätös koskee muun muassa henkilöstön siirtymisiä, oppisopimuskoulutettavia, palvelusuhdeasunnot, paluuoikeuksia ja vajaakuntoisia työntekijöitä. Asia on erityisen tärkeä työntekijöiden tulevaisuuden hyvinvoinnin näkökulmasta. Henkilöstön hyvinvointi kilpailutilanteessa kun olisi helppo sivuuttaa heittämällä, jos Helsinki ei haluaisi satsata asiaan työnantajana. Onneksi näin ei ole ja näyttää siltä, että kaupungin tasolla henkilöstön pelot ja työsuhdeasiat on käyty tarkkaan läpi yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Lautakunnan jäsenenä on helppo hyväksyä henkilöstön asemaa koskeva paikallinen sopimus huomisessa kokouksessa, kun sopu on yhteistoiminnassa saavutettu. Kuitenkin haluan, että meille lautakunnan jäsenille selvitetään joka kilpailutustilanteen yhteydessä, kuinka henkilöstön tilanne huomioidaan. Tässä asiassa korulauseet siitä, että asia on huomioitu asianmukaisella tavalla riitä. Haluan, että kilpailutustilanteiden yhteydessä selvitys tulee myös kirjallisena konkreettisesti, yksilöllisten tapausten kautta määriteltynä.

Tuulia Helsingin kunnallispolitiikasta

Viime viikko on mennyt useiden asioiden pohdinnan ja valmistelun parissa. Helsingin vuoden 2006 budjetti tuli hyväksyttyä aloitteiden kera sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus on puhututtanut niin Helsingin sosialidemokraattien piirissä kuin maanlaajuisestikin puoluevaltuustossa. Helsingin sosialidemokraattisen nuorisopiirin syyskokous oli muutama viikko sitten ja minä sain kunnian toimia kokouksen puheenjohtajana. Lisäksi Helsingin sosialidemokraattien piirikokous teki useita tärkeitä päätöksiä ja valitsi uuden hallituksen. Seuraavassa hiukkasen vinkkiä siitä, keitä on valittu ja millaisista asioista on keskusteltu.

Helsingin talousarvio vuodeksi 2006, keskustelutti ja tuli päätökseen valtuutossa 16.11., alkuperäinen esitys kaupungin sivuilta kyllä löytyy, mutta nettiin saamme vielä sitä odottaa, tehokasta tiedotusta siis... Sosialidemokraattista näkemystä aiheesta tarjoaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Maija Anttilan ryhmäpuheenvuoro.
Valtuustossa on tapana tehtailla melkoinen nippu aloitteita talousarvion yhteyteen. Moni näistä onkin hyviä tai vallan erinomaisia ja edistävät hyvinvointia Helsingissä. Hyvää tarkoittavia, mutta epäonnistumisessaan hymyilyttäviä aloitteita edustakoon tässä valtuutettu Otto Lehtipuun (vihr) diipadaapa aloite leikkipuistoruokailujen turvaamisesta. Aloite nimittäin kuuluu: "...että leikkipuistojen kesäruokailu järjestetään kesällä 2006 tarpeen mukaisessa laajuudessa." Kiva, kiva, kaikki harkintavalta siis jää edelleen sosiaalilautakuntaan, mikään ei tällä sitten siis muuttunut.

Helsingin sosialidemokraattien piirikokouksen kannanotto ja
Helsingin sosialidemokraatit ry:n hallitus vuodeksi 2006

Helsingin sosialidemokraattinen nuorisopiiri ry:n hallitus vuodeksi 2006:
Puheenjohtajaksi Anna Mäenpää. Hallitukseen valittiin Lauri Holappa, Saana Lamminsivu, Antti Hytti, Tuomo Järvelä, Jani Ryhänen, Milla Suomalainen, Lauri Laine ja Mikko Piikkilä.
Varajäseniksi valittiin Mirva Haltia, Salla Lindblad, Marianne Muona ja Joonas Rahkola.

Tippa linsissä

Puoluevaltuusto asetti tänään Tarja Halosen presidenttiehdokkaaksi. Seurasin tippa linssissä , kun ihmiset kävivät puhumassa kauniisti omista näkemyksistään siitä, miksi Tarja on juuri heidän ehdokkaansa. Jotenkin minusta tuntui siltä, että jokainen ylistävä sana oli täyttä asiaa. Tämän päivän puheenvuorojen parasta antia olivat Maria Guzeninan, Antton Rönnhomin, Tuula Petäkoski-Hultin ja Paavo Lipposen puheet.

Presidentti on yksinäisestä asemastaan huolimatta joukkuepelaaja. Hän on huippupelaaja maalintekijänä ja joukkueen yhteishengen luojana ja Tarja on todellakin ollut tätä. Tuntuukin siltä, ettei sanat oikein riitä kuvaamaan sitä, kuinka hyvä presidentti meillä on ollut ja toivottavasti tulee olemaankin vielä vaalien jälkeen.

Mieleeni nousi myös kysymys, entä jos Tarjaa ei valitakaan? Hetken pohdinnan jälkeen taistelumieliala alkoi kuitenkin kasvaa kuin ollaan tappiolla 0-1. Silloin on tehtävä maali tai oikeastaan kaksi, jotta voitto otetaan kotiin. Nyt siis palloa maalin ja Tarja jatkamaan! Jos et ole jo mukana vaalityössä, käypä ihmeessä ilmoittautumassa mukaan joukkueeseen.

Parhaan on hyvä jatkaa!

Tarjan ensimmäiset sanat virallisena ehdokkaana.
Puoluevaltuuston julkilausuma: Tarja Halonen -Koko kansan presidentti
Eero Heinäluoman ehdolleasettelusanat

Lue lisää www.sdp.fi

Päivä puoluevaltuuston kokousta takana

Kokouksen tunnelma oli alusta asti leppoisa ja kannustava. Uusia toimintatapoja valtuustotyössä oli selvästikin mietitty ja pohdintaa jatkettiin valiokunnissa, miikä oli uusi toimintamuoto puoluevaltuuston kokouksessa.

Kuitenkin kokouksen parasta antia oli mielestäni Matti Ahteen avauspuhe, poliittinen tilannekatsaus ja Eero Heinäluoman puhe. Lisäksi keskustelimme laajasti kuntauudisuksesta, mikä herättää suuria tunteita ainakin maakunnissa. Tarve uudistuksen eteenviemiselle onkin ehdotton ja halua ainakin puoluevaltuutetuilta tuntui löytyvän. Toivonkin, että samanlaista halua löytyy myös eduskuntaryhmästä.

Eilen asiat tulivat pitkälle käsiteltyä. Tänään esityslistalla on enää presidenttiehdokkaan asettaminen sekä presidenttivaalikannanotto. Ei siis mitään pieniä asioita... Odotankin jo innolla, mitä Eero Heinäluomalla ja Tarja Halosella on tänään sanottavana.

Kokus antoi keskustelun pohjalta julkilausuman.

Puoluevaltuusto puhe

SDP:n puoluevaltuustossa 18.11.2005 pitämäni puhe:

En ymmärrä miksi hyvä, erinomainen ja reilu työntekijä – tässä presidentti - kannattaisi vaihtaa?

Tulevaisuuden suuria haasteita on hyvinvoinnin edistäminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Näitä haasteita eivät ratkaise pelkkä natokeskustelut sen paremmin kuin diipadaapa porvarityöväen presidenttiehdokkaat. Pikemminkin ne ovat vieneet - ainakin toistaiseksi - keskustelun epäolennaisiin yksittäisiin asioihin ihmisten hyvinvoinnin parantamisesta laajasti. Niin, ja tuntuu siltä, että porvariehdokkaat ovat unohtaneet sen, että laadukas laajamittainen sosiaalipolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa.

Suomi tarvitsee koko kansan presidentin, joka ymmärtää ihmisten tavallista arkea ja jolla on kykyä ja rohkeutta edistää hyvinvointia myös globaalilla tasolla. Tarja Halonen on toiminnallaan osoittanut ymmärtävänsä molempia asioita suomalaisten näkökulmasta. Ja kaiken hyvän lisäksi Tarjalla on olemassa valmiina hyvät kansainväliset suhteet, joiden avulla asioihin voi vaikuttaa. Ja kaikki me olemme nähneet että Tarjalla on lisäksi sydäntä ja halua tähän työhön.

Kansainvälisyys ei enää ole erillään suomalaisesta arjesta. Presidentin on tunnettava myös arki. Tarjalla on kuuden vuoden työkokemus presidentin tehtävästä ja valmiit suhteet kansallisella ja kansainvälisellä tasolla , mitä käyttää ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen - ja mikä tärkeintä, suuri sydän.

Hyvät toverit!
Asetetaan Tarja huomenna sosialidemokraattien presidenttiehdokkaaksi ja toimintaan niin, että Tarja saa jatkaa työtään hyvinvoinnin edistäjänä, presidenttinä, seuraavan kuuden vuoden ajan.

Sosialidemokraattiset Nuoret selvittivät maahanmuuttopolitiikkaa

Demarinuorten liittokokous 2004 Vantaalla keskusteli maahanmuuttopolitiikasta. Samalla tehtiin myös päätös, että kahden vuoden päästä Tampereen kokouksessa käsitellään ja hyväksytään maahanmuuttajapoliittinen ohjelma. Ohjelman laatiminen annettiin sittemmin liittohallituksessa tehtäväksi sosiaalipoliittiselle jaostolle.

Nyt asiassa on otettu askelia eteenpäin. Sosionomiopiskelija Teea Kláver suoritti monikulttuurisen ammatillisuuden harjoittelun meillä Sosialidemokraattiset Nuoret ry:ssä. Minä sosiaalipoliittisen jaoston puheenjohtajana ja koulutukseltani sosionomina toimin Teean harjoittelun ohjaajana. Harjoittelun suunnittelu ja ohjaus vaativat paljon aikaa ja energiaa, mutta yhteistyönä saimme laadittua hyvän harjoittelupaketin, joka vastasi niin meidän sosialidemokraattisten nuorten kuin Teankin tavoitteita. Lähdimme kartoittamaan maahanmuuttopolitiikan käytännön ongelmia ja etsimään ratkaisuja. Ratkaisujen etsiminen jatkuu vielä ja saatetaan päätökseen vasta toukokuussa pidettävässä sosialidemokraattiset Nuoret ry:n 100-vuotisliittokokouksessa. Nyt on laajamittaisen keskustelun aika.

Yksi silmään pistävä asia oli se, kuinka jokainen ministeri katsoo asioita oman ministeriön silmälasien läpi eikä niinkään osaa katsoa asiaa laaja-alaisesti huomioiden erilaiset tilanteet. Tämä on ongelmallista varsinkin kun maahanmuuttoasiat on hajautettuna eri ministeriöihin. Ikävä totuus on se, että Suomelta puuttuu johdonmukainen maahanmuuttopolitiikan linja käytännössä täysin. Tämä näyttää myös mahdollistavan eri ministerien toisistaan hyvinkin erilaisen linjanvedon, vaikka ministerit olisivat sitten samasta puolueesta.

Meiltä näyttää myös kokonaan puuttuvan linja siitä, mikä on maahanmuuttopolitiikkamme peruste. Työperusteista maahanmuuttoa toki tarvitaan, mutta kyllä Suomen täytyy kantaa myös kansainvälistä vastuuta. Ranskan viime aikaiset mellakat ovat hyvä esimerkki siitä, että toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa todella tarvitaan.

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtaja Petteri Oksa kerkesikin henkilökohtaisesti arvostella sisäministeri Kari Rajamäkeä. Itse näkisin yhden ministerin arvostelua tärkeämmäksi puolueen heräämisen maahanmuuttopolitiikkaan. Pitäisi aloittaa maahanmuuttopolitiikan sosialidemokraattisen linjan etsintä, johon puolueen ministerienkin tulee sitoutua.

Asuntopolitiikka vaikuttaa oleellisesti hyvinvointiin

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää esitti muutama päivä takaperin, että asuntopolitiikka pitäisi saada osaksi tulopolitiikkaa. Ministeri Filatov kannattaa ajatusta tänään Uutispäivä-Demarissa. On erinomaista, että ihmisten tulonmuodostuksessa huomataan, myös asuntopolitiikka. Pelkkien palkkojen tarkastelu ei ole kovin järkevää, jos ja varsinkin kun, samaan aikaan asuntojen ja asumisen hinnat ovat sellaiset, että ne vievät valtaosan tuloista.

Asumisen hinta on merkittävin ihmisten käteen jääviä tuloja määrittävä tekijä ja näin se määrittää oleellisesti myös ihmisten ostovoimaa. Siksi pitää olla myös palkansaajaliikkeen intressissä vaikuttaa siihen esittämällä näkemyksensä asiasta, varsinaiset päätökset toki ovat poliitikkojen käsissä.

Asuntopolitiikka vaikuttaa epäsuorasti moneen muuhun asiaan kuten terveyteen, etenkin lapsiperheissä. Jos asumiskulujen jälkeen jää riittävästi rahaa, ostetaan kaupasta muutakin kuin eineksiä, nimittäin vihanneksia ja muuta tuoretavaraa. Karua tosiasiaa on, että jos rahat ovat tiukoilla, myös ruuan laatu heikkenee, koska lihapullia ja makkaran edullisempaa ja täyttävämpää kuin vihannekset ja hedelmät.

Paras tapa asuntopolitiikan keinoin parantaa ihmisten hyvinvointia on satsata toimenpiteisiin, joilla asumisen hinta saadaan kohtuulliseksi. Etenkin pääkaupunkiseudulla hinnat ja vuokrat jatkavat nousuaan. Tarvitaan yksinkertaisesti rajusti lisää asuntotuotantoa, jotta taso saataisiin edes vakiintumaan.

Vaalikausikone

Vaalikoneet ovat astumassa uuteen aikaan. Yle valmistelee uudentyyppisen, vaalien välillä toimivan, vaalikoneen julkistamista.

Palvelu kerää kaikista kansanedustajista yhteen heidän vaalikonevastauksensa vaalien alla, pidetyt puheet, valtiopäivätoimet. Se sisältää edelleen osion, jossa kansanedustajat voivat julkaista tiedotteensa, kirjoituksensa ja niin edelleen. Se mahdollistaa myös oman verkkopäiväkirjan pidon tässä palvelussa.

Tämä vaalikausikone ei ole vielä täysin valmis, mutta demoon voi käydä tutustamassa osoitteessa:

www.yle.fi/tv-radio/vaalikausikone

Jos hanke pitää, minkä lupaa niin siitä tulee parhaimmillaan yksi hyvä väline politiikan ja kansanedustajien toimien seuraamiseen. Etenkin tuo vaalikonevastauksien esilläpito jatkuvasti ja tämän aiheuttama helppo vertailumahdollisuus toimiin eduskunnassa on mielenkiintoinen.