Inhimillisempi ja tasa-arvoisempi Helsinki

Tukiryhmäni tapaa 2.10.2008 klo 17.00 Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5B). Kokouksessa julkaistaan tavoitteeni Inhimillisemmän ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta.

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa.

Hyvinvoinnin turvaaminen on intohimoni

Päässäni pyörivät pienet ja isot asiat. Välillä pohdin teiden kuntoa ja kehä I:sen aamuruuhkaa, kun toisinaan mietin isoja periaatteita tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, itsenäisyyttä. Mietin hyvinvointiyhteiskuntamme uhkakuvia ja mahdollisuuksia. Kilpailua ja yhteistyötä. Kaikissa asioissa on puolensa, niin hyvässä kuin pahassakin.

Peilaan asioita omaan elämänkokemukseeni. Työkokemuksesta pinnalla on se, kuinka ihmisiä kohdellaan ja voidaan kohdella, ovat he sitten puheessa ja työsuhteen muodon mukaan asukkaita, asiakkaita, lapsia, vanhempia tai potilaita. Kysymys on aina monimutkainen, kun pitää huomioidan ollaanko avo- vai laitostyössä.

Tarvitsen herkkää ihmisen kuulemisen kykyä ja luottamuksen osoituksia, kuitenkin tiedostaen, ettei toinen ehkä toimi oikeudenmukaisesti ja reilusti, jolloin tehtäväkseni jää huomata, ettei sopimuksista pidetä kiinni ja nostaa ikävä todellisuus puheen aiheeksi. Samaa kykyä tarvitsen politiikassa. Tiedän, että monilla ihmisillä on omia intressejä, vaikkeivat he sitä minulle kerokkaan.

Tarvitsen kykyä kuunnella ihmistä ja kykyä ymmärtää. Vastapainoksi tarvitsen itsetuntemusta ja kykyä tietää, oman taustani. Tarvitsen tiedon, miksi olen politiikassa ja miksi en ole. Tarvitsen tiedon, milloin haluan tehdä politiikkaa ja milloin en. Haluan kasvaa politiikassa ja olenkin jo kasvanut.

Olen tullut politiikkaan lähihoitajana, joka halusi vaikuttaa vanhuspuolen asioihin. Mennä sinne, missä työtäni ja asiakkaitani koskevat välillä käsittämättömät päätökset tehdään. Opiskelin sosionomin tutkinnon ja työskentelin erilaisissa työtehtävissä ihmisen hyvinvoinnin puolustamiseksi. Toimin erilaisten ihmisten tukijana, lasten ja perheiden, toisenasteen opiskelijoiden, vanhusten, mielenterveyskuntoutujien, psyykkisesti sairaiden vanhusten ja nyt päihdeperheiden.

Elämänmatkan varrella itselleni syntyi kaksi poikaa, jotka ovat vain vahvistaneet tarvettani osallistua ja vaikuttaa. Haluan turvata lapsieni elämän kaikin keinoin, joita minulla on käytettävissä ja uskoin, että hyvinvoinva yhteiskunta on parasta, mitä voimme tarjota lapsillemme.

Haluan puhua avoimesti vaikeistakin asiosita. En halua leikkiä kaikkitietävää, koska en sitä ole. Haluan olla ihminen, kuten kaikki, joiden kanssa tai parissa olen työskennellyt, vaikkakin ymmärrän nykyään jonkin verran kilpailuttamisesta ja Helsingin budjetti käytännöistä. Minulle ensiarvoisen tärkeää on se, että ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta ja teen tätä työtä joka tapauksessa.

Jos jostakin syystä ovi Helsingin kaupungin valtuustoon ei aukea, en ole luovuttajatyyppi. Aion toimia joka tapauksessa ihmisen ja hänen hyvinvointinsa puolesta, ainakin työelämässä ja järjestöissä.

Vaalikuvat

Tänään sain vaalikuvani... -Ole hyvä.

Vaikuttamisen halua

Vaalien lähestyessä mietin, miksi minä olen ehdolla valtuustoon? Mitä minulla on annettavaa ja minkä vuoksi lupauduin ehdokkaakmsi? Samalla lenkkipolulla, punttisalilla ja monissa muissa paikoissa tulee vastatuksi omiin kysymyksiin itselle. Se ei kuitenkaan riitä, vaan haluan vastata myös kaikille niille, jotka miettivät miksi minä olen mukana politiikassa.

Minulle ehdokkaaksi lähteminen oli luonnollinen jatkumo vaikuttamistyössä. Olen toiminut ja toimin jatkossakin edistäen minulle tärkeitä asioita niin työssäni lähihoitajana ja sosionomina kuin politiikkona kunnassa ja järjestöissä. Lisäksi olen ollut ehdolla kaksissa eduskuntavaaleissa ja haaveilen, työstä joskus tulevaisuudessa Arkadianmäellä.

Minun arvoissani Ihminen tulee AINA ensin. Koen, että päätöksenteossa tulee sijoittaa ihmiseen, sillä se on aina pitkällä tähtäimellä tuottavin ratkaisu. Se tarkoittaa, että vanhoille on varattava parempaa, pienten tultava ensin ja työelämän oltava reilua. Laadukasta hoitoa ja hyvinvoivia hoitajia tarvitaan niin ikäihmisille kuin lapsillekin.

Pohdin hyvää kuntaa ja kuinka hyvässä kunnassa, muistetaan ihminen. Kunnassa asuu erilaisia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, terveitä ja sairaita. Kunnan on huolehdittava kaikista, tasa-arvoisesti, ihmillisesti ja oikeudenmukaisesti. Raha ei saa ratkaista sitä, millaista palvelua ihminen saa. Vaikeatkin asiat ovat kohdattava ja päätökset perusteltava. Vaikeneminen ei ole kultaa.

Ikärakenteemme muuttuu ja tilanteita on ennakoitava. Palvelut on turvattava kaikille niitä todellisesti tarvitseville. Uudenlaisen yhteisöllisyyden luominen on välttämätöntä hyvinvointipolitiikkaa. Läsnäoloa ei voi korvata rahalla.

Tarvitaan kunnallisesti tuotettuja palveluita, tarvitaan Hyvinvointia helsinkiläisille ja ennen kaikkea helsinkiläistä ei saa jättää yksin. Haluan olla mukana varmistamassa, että Helsinki on kiva kotikaupunki jatkossakin niin itselleni kuin läheisillenikin.

Vaalit lähestyvät

Seuraava tukiryhmäni pidetään 23.9.2008 klo 17.00 osoitteessa Kaarlenkatu 3-5. Tervetuloa! Kiitos viime tukiryhmässä oleelle innostuneelle ja innostavalle poppoolle. Olipa hyvät keskustelut ja samalla linjalla jatketaan.

Puhutaan IHMISESTÄ ja HYVINVOINNISTA sekä KILPAILUSTA ja REILUUDESTA. Lisäksi organisoidaan tulevaa vaalitaistoa. Nähdään!

Unelmatalkoot

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen haastaa kaikki suomalaiset mukaan unelmatalkoisiin. Aluksi ajatus unelmatalkoista pysähdytti minut miettimään. Ovatko talkoot tarpeelliset ja onko unelmien avulla rakennettu politiikka oikeasti kestävää. Toisaalta ajattelin, että unelmat jos mitkä saavat elämän maistumaan hyvältä.

Tarvitaan pieniä ja suuria unelmia. Tarvitaan unelmia, joita ei ikinä saavuteta ja tarvitaan pieniä unelmia, jotka toteutuvat. Itse asiassa unelmatalkoot on huippuhieno juttu. Kun kokoamme suomalaisia unelmia,
voimme aidosti pohtia mitkä kuuluu toteutettavien unelmien sarjaan ja mitkä niihin tulevaisuudenkin unelmiin.

Politiikassa asiat eivät muutu hetkessä. Tarvitaan pitkäjänteistä ja johdonmukaista työtä. Tarvitaan käsitystä siitä, millaista on suomalaisten mielestä hyvä elämä ja hyvä arki. Tarvitaan käsitystä siitä, mikä on nyt
akuuttia ja mitkä tulevaisuudessa. Nyt on unelmien keruun aika ja siten myös unelmatalkoiden aika.

Puolueessani, Sdp:ssä, haluamme kuulla kaiken ikäisiä ihmisiä. Erilaisia ihmisiä erilaisilla elämän kokemuksilla. Tämä on myös ainoa tapa, jolla voimme ymmärtää vaikeita elämäntilanteita ja etsiä ratkaisuja
yhteiskuntamme epäkohtiin.

Kirjoita sinäkin unelmistasi meille.

Tervetuloa

Seuraava tukiryhmäni pidetään 9.9.2008 klo 17.00 osoitteessa Kaarlenkatu 3-5. Tervetuloa!

Haastavan hauska syksy

Vaikka kaipaan valoa, nautiin syksyn raikkaasta hengitysilmasta. Etenkin tänä syksynä saanen nauttia kauniista luonnon väriloisteesta. Elämä etenee ja tilanteet muuttuvat, selkiytyvät.
Aloitin vakituisessa työsuhteessa päihdeperhetyössä. Tietäen, että työpäivät kestävät klo 8.00-16.00 ja viikonloput voin viettää läheisteni parissa. Samalla edessä on ehkä minulle henkilökohtaisesti merkityksisimmät vaalit.

Sdp:n pitäisi kääntää kannatusluvut nousuun ja minulta odotetaan kunnon tulosta eli valtuutetun paikkaa. Uskonkin, että se on nyt mahdollista, kunhan vaan tukijoukkoni kanssa olemme järkeviä ja säilytämme loistavan joukkuehengen.

Aika on rajallista, mutta niin kuin yleensäkin, jaoittelen sen tarkoin mielessäni. Kun olen töissä, keskityn töihin. Kun olen kotona, keskityn kotiin ja kun pojat on isällään keskityn vaaleihin. Joitakin pieniä asioita voin tehdä limittäin, mutta kellon kanssa en ala kilpaa juoksemaan.
Hauskaa tulee olemaan ja riittämättömyyden tunnetta joudun varmasti sietämään, vaikkakin en aio antaa sille valtaa. Aijon nauttia jokaisesta hauskasta hetkestä ja nauraa oikein kunnolla, aidosti vatsanpohjasta.

Mukavan haastavaa vaalisyksyä.

Poliitikko ja ihminen

Jos asiat ja niihin vaikuttaminen todella kiinnostavat, politiikka tempaa mukaansa. On monenmoisia tapoja olla mukana. Politiikkaan halutaan tavallisia ihmisiä, mutta kuitenkin politiikoilta odotetaan enemmän. Osa vastuusta tulee tietenkin politiikan tehtävistä riippuen, mutta osa on ihan syvältä.

Oman minän on pysyttävä kasassa niin politiikkona kuin ihmisenäkin. "Älä ota sitä niin vakavasti" tai "unohda ne tunteet" kuuluu vihatuimmat sanonnat listan top teniin, vaikka lipsauttelenkin niitä välillä itsekin. Tosin sellaisia me ihmiset olemme – Epätäydellisiä. Tosin tällaisia lauseita päästellessä kyse saattaa oikeasti olla jonkun ihmisen näkökulmasta todella merkittävästä asiasta.

Monissa asioissa vastuuntunteva ihminen ottaa asian vakavasti. Politiikka tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan itsetutkiskeluun. Samalla on tunnistettava, mitkä asiat ovat vain heittoja ja mitkä faktoja. Kun mietin itseäni, voin reilusti sanoa, että en vastaa kaikenlaisia odotuksia, joita politiikkoihin liitetään. Esimerkiksi, kun tukiryhmäni kasvaa, koen samaan aikaan onnistuvani ja saavani haasteen olla luottamuksen arvoinen. Samoin, kun saan krittiikkiä, fiilis kärsii hetkellisesti. Tosin kritiikin käsittelyn jälkeen saatan nousta asiani puolesta entistäkin tarmokkaampana.

Asioita ei voi pyöritellä loputtomiin, koska vaikka joku luottaa minuun, en voi luvata toimivani kaikissa tilanteissa niin kuin hän olettaa. Seison sanojeni takana, mutta monet oletukset eivät liity alkuunkaan siihen, mitä minä olen sanonut tai tehnyt. Toisaalla minut tunnetaan kovana asioita väkisin eteenpäin runttaavana ihmisenä, kun toisaalla olen rento ja diplomaattinen rauhanrakentaja. Samoin kuin elämässä yleensäkin tilanteet ratkaisevat, kuinka asiat niissä etenevät parhaalla tavalla ja loppujen lopuksi minä ihmisenä ratkaisen oman tyylini.

Monesti mietin epätäydellisyyttäni. Kun puhun itselleni tärkeistä asioista, tiedän etten ole joka asian huippuekspertti, mutta tuleehan puhuttua. Samoin niissä asioissa, jotka koen tuntevani, on vielä paljon nähtävää. Minulla on mielipiteitä ja pystyn viemään asiat päätökseen, vaikkakin olen valmis kuulemaan erilaisia näkemyksiä. Keskustelu ja uudet näkökulmat herättävät aina uusia askelia ja joskus joutuu jopa muuttamaan mieltä, kääntämään takkinsa.

Jo ensimmäisten eduskuntavaalien kynnyksellä mietimme minulle slogania: " Ole oma itsesi –Minäkin olen.". Tätä slogania ei ole käytetty, mutta edelleen se on yksi johtolauseeni ihmisenä, politikkona, äitinä, hoitajana jne. Toivattavasti se näkyy myös toiminnassani.