Vaalien lähestyessä mietin, miksi minä olen ehdolla valtuustoon? Mitä minulla on annettavaa ja minkä vuoksi lupauduin ehdokkaakmsi? Samalla lenkkipolulla, punttisalilla ja monissa muissa paikoissa tulee vastatuksi omiin kysymyksiin itselle. Se ei kuitenkaan riitä, vaan haluan vastata myös kaikille niille, jotka miettivät miksi minä olen mukana politiikassa.
Minulle ehdokkaaksi lähteminen oli luonnollinen jatkumo vaikuttamistyössä. Olen toiminut ja toimin jatkossakin edistäen minulle tärkeitä asioita niin työssäni lähihoitajana ja sosionomina kuin politiikkona kunnassa ja järjestöissä.
Minun arvoissani Ihminen tulee AINA ensin. Koen, että päätöksenteossa tulee sijoittaa ihmiseen, sillä se on aina pitkällä tähtäimellä tuottavin ratkaisu. Se tarkoittaa, että vanhoille on varattava parempaa, pienten tultava ensin ja työelämän oltava reilua. Laadukasta hoitoa ja hyvinvoivia hoitajia tarvitaan niin ikäihmisille kuin lapsillekin.
Pohdin hyvää kuntaa ja kuinka hyvässä kunnassa, muistetaan ihminen. Kunnassa asuu erilaisia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, terveitä ja sairaita. Kunnan on huolehdittava kaikista, tasa-arvoisesti, ihmillisesti ja oikeudenmukaisesti. Raha ei saa ratkaista sitä, millaista palvelua ihminen saa. Vaikeatkin asiat ovat kohdattava ja päätökset perusteltava. Vaikeneminen ei ole kultaa.
Ikärakenteemme muuttuu ja tilanteita on ennakoitava. Palvelut on turvattava kaikille niitä todellisesti tarvitseville. Uudenlaisen yhteisöllisyyden luominen on välttämätöntä hyvinvointipolitiikkaa. Läsnäoloa ei voi korvata rahalla.
Tarvitaan kunnallisesti tuotettuja palveluita, tarvitaan Hyvinvointia helsinkiläisille ja ennen kaikkea helsinkiläistä ei saa jättää yksin. Haluan olla mukana varmistamassa, että Helsinki on kiva kotikaupunki jatkossakin niin itselleni kuin läheisillenikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti