Sosiaalibarometri 2006 kertoo, että henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden
vaikeudet ovat lisääntyneet nopeasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. 40%:lla kunnista on vaikeuksia saada pätevää henkilöstöä sosiaalitoimeen. Tilanne on selvästi heikentynyt viiden viime vuoden aikana. Ammattiryhmistä vaikeinta on saada sosiaalityöntekijöitä ja palveluissa ongelmallisin alue on vanhusten hoito ja hoiva. Eipä tämä tulos juuri yllättänyt minua, mutta
pistää vaatimaan asiaan pikapikaan puuttumista.
Jo jonkin aikaa henkilöstön aseman parantamisessa olisi ollut työsarkaa ja mikäli henkilöstövajetta on, ei ihme, että hoidonlaatu kärsii. Lisäksi henkilöstön vaje vaikuttaa oleellisesti henkilökunnan jaksamiseen. Näillä aloilla henkilökuntavaje takoittaa sitä, että yksi ihminen voi tehdä vaikkapa kolmen työt. Täysin epäinhimillistä.
Osaavien työntekijöiden saaminen on oma probleemansa. Ystäväni hoiva-alalta
valitti sitä, kuinka heidän työpaikallaan vakanssit ollaan saatu täytettyä, mutta
sellaisilla hoitajilla, joilla ei ole osaamista ja motivaatiota työhön. Hän totesikin tiukkaan sävyyn, että koulutus ei aina takaa kykyä työskennellä hoiva-aloilla. Niinpä, ajattelin ja mietin, mistä huutavaan hoitajapulaan ratkaisu. No, palkan nosto saattaisia auttaa, mutta samaan aikaan tarvitaan kunnon sijaisjärjestelyt, jotta motivoituneiden ja osaavien hoitajien aika
ei mene motivoitumattomien ja osaamattomien hoitajien paapomiseen.
Useat juuri valmistuneet ja alalle tulleet kyllästyvät työhön alta aikayksikön, koska työelämän työtavat ja oppilaitosten opit eivät läheskään aina kohtaa. Kehittämismyönteisyys on koulutuksessa, mutta ei läheskään aina työelämässä. Lisäksi "uudet" ammatit, sosionomit ja lähihoitajat, tekevät töitä, jotka eivät vaadi kuin osan ammattitaidostaan käyttöön. Vaikka
hoitoalalla jokainen päivä on erilainen uusia haasteita ei joka päivä tule eteen.
Toivon todella, että hoiva-alojen työpaikat ja koulutukset kohtaisivat tulevaisuudessa paremmin. Samoin toivon, että hoitajien jaksamiseen ja työn kehittämiseen panostetaan työnohjausella, jatkuvan koulutuksen keinoin, riittävän resurssoinnin avulla sekä palkkatasoa inhimillistäen. Hoitajien jaksaminen on erityisen tärkeää etenkin tulevaisuudessa kun vanhustyön tarpeen ennakoidaan lisääntyvän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Jep. Vast`ikäään Länsi-Suomen lääninhallitus otti kantaa Tampereen koukkuniemeen jonne se vaati palkkaamaan yli 100 henkilöä lisää. Ongelma vain on, että jos katsotaan sitä miten työvoima Suomessa liikkuu alueellisesti (eli tarpeeseen nähden melko vähän) niin sellaista hoitajareserviä ei ole, mikä olisi tuosta vain Koukkuniemeen laitettavissa. Ja vastaavanlainen tilanne on muuten kaikkialla Suomessa.
Eri asia sitten on, että nykyisen lainsäädännön vallitessa lääninhallituksella ei ole mitään toimivaltuuksia määrätä kuntia palkkaamaan tiettyä määrää työntekijöitä. Tilanne hoiva-aloilla on kyllä pulmallinen eikä siihen ole nopeita ratkaisuja löydettävissä. Tuotantotyöstä irtisanotuista ei niin vain kouluteta sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia. Jos nykyisessä laajuudessaan aiotaan julkisesta vastuusta pitää kiinni (siitäkin tosin kaipaisin keskustelua että aiotaanko) niin maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä.
Lähetä kommentti