”Ihanaa!”, ajattelimme, kun pitkäperjantaiaamu koitti. Nyt kun saamme auton lastattua ja lapset autoon, sitten alkaa ihana loma pitkästä aikaan. Tuntien säntäilyn jälkeen koko perheemme suuntasi kohti mökkiseikkailua ystäväperheemme mökille - pahaa aavistamatta. Pääsimme onnellisesti perille, mutta välittömästi tervehdittyämme ystävämme, Neo pyöri omituisen oloisena pitkin asuntoa ja kesken leikkien pykäsi kunnon oksennukset. – ”Niinpä tämä se tästä nyt puuttuu”, mietin. Ystäväni epäilivät, että kyseessä oli matkapahoinvointi, vaikka itse en asiaan uskonut, sellaista kun ei ole aiemmin esiintynyt – eikä se ollut.
Pikkumies selvisi yhdellä laatoituksella, mutta aikuiset eivät. Tauti iski onneksi yksi kerrallaan jokaiseen aikuiseen. Kun yksi oli poissa pelistä, muut hoitivat koko konkkaronkkaa. Ainoastaan ystävieni tyttäreen bakteeri ei kyennyt – ainakaan vielä. Meidän pienemmällä vauvalla vointi oli heikko muutaman päivän ja sai isännän suuntaamaan päivystävään apteekkiin. Myös kuivumisriski herätti jatkuvaa pohdintaa, onko poika ok vai pitääkö kohta suunnata päivystykseen. Onneksi ei tarvinnut.
Koomista tästä seikkailustamme tekee se, että lähtiessämme halailimme ystäviämme todeten: ”Olipa mukava mökkiloma” Todellakin loma ihanien ihmisten parissa oli sitä ja itse asiassa sairastaminen neljän aikuisen läsnä ollessa on mukavampaa kuin kahden. Joka tapauksessa päätimme ottaa loman uusiksi ilman bakteereja!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti