Nykyisin kasvattajat tietävät huumausaineasioista valitettavan vähän, vaikka ongelmasta puhutaan jatkuvasti medioissa. Ongelmia ei haluta kohdata, koska ajatellaan, ettei asia koske minua, saatikka omia lapsiani. Kasvatanhan minä omat lapseni hyvin, eivät he nyt huumeisiin sorru. Suosittelen vanhempia heräämään, sillä ainakaan pääkaupunkiseudulla asuessa nuoret törmäävät ongelmaan lähes väkisin.
Kasvattajien oma huumetietous vaikuttaa oleellisesti heidän kykyynsä keskustella asiasta. Jos huumeet ovat vanhemmille tai lasten parissa työskenteleville ihmisille tuntematon paha asia, jota pitää pelätä, ei keskustelu nuoren kanssa onnistu. On tärkeää osata suhtautua huumeisiin aikuisena, ilman vahvaa tunnepyöritystä myös huumekeskusteluun.
Lasten ja nuorten parissa mahdollisuuksia vaikuttaa päihdekokeiluihin on monia, vaikkakin loppujen lopuksi lapsi tai nuori tekee itse päätöksensä päihdekokeilusta. Hyvä itsetunto, sosiaaliset taidot, tietous asiasta sekä rohkeus, ovat asioita, joihin kasvattajat niin ammattilaiset kuin vanhemmat voivat vaikuttaa. Nämä asiat puolestaan tukevat nuorta ajattelemaan itse ja kestämään sosiaalista painetta.
Lisäksi kasvattajien välinen yhteistyö on tärkeää. Samanikäisten lasten vanhemmat voivat tukea toinen toisiaan jakamalla kokemuksia lastenkasvatuksesta sekä omista tunteistaan kamppailtaessa nuorten ongelmien kanssa. Tärkeän osan ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä tulisikin tukea vanhempia kasvatustyössä sekä valmentaa lasten kanssa työskenteleviä nostamaan vaikeitakin asioita keskusteluun vanhempien kanssa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti