Arg - Nyt puhuu elämänkokemus

Niinhän siinä aina käy. Kun ikää ei vielä ole kolmeakymppiä, niin monien – valitettavan monien- ennakkokäsityksen mukaan sitä on nuori ja kokematon, vailla elämänkokemusta. Valitettavan usein keskustellessa joutuu altavastaajan asemaan, vain iän takia. Itselle osoitetaan puheenvuoro, jossa sanotaan suoraan tai epäsuoraan, että ”et sinä mistään mitään ymmärrä, kun et ole vielä elänyt. Nyt puhuu elämänkokemus, joten ole hiljaa ja kuuntele…” Kuitenkin samassa keskustelussa puhuu myös minun elämänkokemukseni, joka on yhtä arvokas kuin muidenkin.

Väitän, että pumpulissa elänyt nelikymppinen kykenee kävelemään helpommin laput silmillä kuin elämän epäreiluuteen usein törmännyt parikymppinen. Samoin fanaattinen viisikymppinen, joka osaa ratkaista eettiset kysymykset käden käänteessä, todeten oikea tai väärä vastaus, voi erehtyä erityisen pahasti.

Kaikki elämänkokemus on yhtä arvokasta. Se on se asia joka meidän tulisi muistaa. Samaan keskusteluun osallistuvan viistoistakesäisen tai laputsilmillä nelikymppisen kokemus on samanarvoista – sitä vain on eri määrä ja eri laatuista. Voi, kunpa ihmiset voisivat tämän oppia ja muistaa, ettei kenenkään tarvitsisi ylenkatsoa muiden kokemusta elämästä.

Jokaisen olisi hyvä muistaa, että ikä ei ainoastaan tuo elämänkokemusta. Se voi tehdä vaikka päinvastoin, jos ei kykene keskustelemaan kuin eipäs juupas –tasolla. Elämänkokemus karttuu elämän myötä pohdinnan tuloksena.

Välillä puhuu sinun ja välillä minun elämäkokemukseni, ei niinkään ainut totuus! Tänään puheenvuoro oli minun elämänkokemuksellani, joka saattoi mennä päistikkaa metsään. ;)