Tänään Hesaria selaillessa silmiini pisti kouluverkkoselvitys, jonka mukaan lakkautettavaksi esitetään 17-20 koulua. Syynä on koululaisten määrän arvioitu väheneminen. Opetusvirasto arvioi väestöennusteen pohjalta, että kouluikäisten määrä kääntyy pikkuhiljaa laskuun. Minulle heräsi kysymys, eikö Helsingin pitäisi jatkossakin olla erilaisten ihmisten kaupunki? Eikö ole edes tavoiteltavaa, että perheellinen voi elää Helsingissä?
Opetusviraston mukaan kasvuennusteissa koululaisten määrä kääntyy laskuun. Kuitenkin samaan aikaan, syntyvyys on maassamme kääntynyt nousuun, joten lasten määrä koko maassa ei vähene. Käykö siis niin, että lapsiperheet asuvat Helsingin kehyskunnissa ei Helsingissä? Toisaalta en sitä ihmettelisi, kun ajattelee asumistuen kokoa suhteessa asumiskuluihin. Todellakin Tarja Filatovin esitys asumistuen tulorajan korottamisesta olisi paikallaan.
Joka tapauksessa Helsingissä pitää keskittyä siihen, että lapset tuvat jatkossakin iloa ja eloa kaupungin melskeeseen. Kuntapolitiikassa täytyy pohtia keinoja, kuinka helsinkiläisten lapsiperheiden ahdinkoa voidaan helpottaa. Erilainen, aktiivisempi politiikka turhien hallinnon rajojen poistamiseksi, palveluiden laatuun sijoittaminen ja erilaiset painatukset asunto-ohjelmassa vaikuttaisi oleellisesti perheiden täällä viihtymiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti