Kävelin yhden aikaan lauantai-iltana/yönä vesisateessa bussipysäkille, hymyillen. Meillä oli hyvä meno tukiryhmäni kokouksessa. Naurua, hymyä, hulluttelua ja huumoria, unohtamatta tietenkään asiaa, jonka vuoksi olimme kokoontuneet yhteen. Teimme rintanappeja, ideoimme, ihastelimme ja tutustuimme välittömän tunnelman vallitessa toisiimme.
Tohinan lomassa paikalle pyllähti, jostakin savupiipun uumenista, ihka oikea joulupukki, joka muisti kaikkia paikallaolijoita. Pukki lupautui mukaan tukiryhmään ja sehän kaiketi tarkoittaa myös, että apunamme on nuo vikkelät ja näppärät tontutkin…
Iso hali kaikille mukana olleille ja kiitos viimeisestä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti