Viimeinen puoli vuotta elämässäni on ollut täynnä erilaisia elämyksiä -niin hyvässä kuin pahassakin. Kun elää keskellä muuttuvia tilanteita, monet asiat on pakko jättää tulevaisuudessa mietittäviksi. Ehkäpä juuri sitä ja vaalikiireiden helpottamista kutsutaankin vaalikrapulaksi.
Oli miten oli. Nyt on selvästi aika pysähtyä. Kun pojat lähtevät viikonlopuksi isälleen, aion olla. Olla ja möllötellä. Hengailla ystävien kanssa ja tehdä juuri sitä, mitä sillä hetkellä haluan. Ehkä käyn salilla, kirjoitan tai sitten vain nautin joutenolosta.
En ajo panikoida, vaan olen vielä jonkun aikaan kotona poikien kanssa. Pikku hiljaa availen silmiäni ja katson ympärilleni, mitä maailmalla on minulle tarjottavana ja siirryn elämässäni eteenpäin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti