LEPPOISAA JOULUA!

Kuvassa Niki, Joulupukki ja Neo

Rajansa kulutusjuhlinnallakin

Juttelin taannoin ystäväni kanssa, joka oli raivostunut joululauhajapaperiostoksilla. Toinen toistaan kauniimmat, kiitävät jaturhat paperi rullat maksoivat useita euroja.

Päivittelimme ystäväni kanssa lahjapaperin määrää, joka tulee yhden perheen joulupaketeista. Samalla tuskailimme paperia, joka ei yleensä ole kierrätyskelpoista ja vaikka olisikin, eipä tuota tiedä. Eikä lapsiperheellä välttämättä ole niitä ylimääräisiä euroja paperiin - hyvä kun saa lahjat hankittua. Ystävälläni oli ajatus, jota hän testaili minulle. Hän oli ajatellut paketoida lahjat sanomalehtipaperiin ja korsitella paketit jotenkin ekologisesti.

Päätin, että näin minäkin tulen toimimaan. Käytän kaapinperältä löytyvät vanhat joulupaperit, ja sen jälkeen en joulupaperia osta, vaikka toimintaani kritisoitiinkin jo naisten hömpötykseksi.

Stadin Demarit valitsivat edustajansa

Stadin Demarit pitivät piirikokouksen aamupäivällä. Joistakin asioista äänestettiin. Piirikokous valitsi minut teknisen palvelun lautakunnan puheenjohtajaksi. Minulle valinta tuntui luontevalta, koska olen toiminut kohta neljä vuotta liikepalvelulautakunnassa, jonka toiminnoista osa siirtyy uuteen teknisen palvelun lautakuntaan.

Kunnallisvaalien jälkeen Stadin Demarit kysyivät kaikkien ehdokkaiden toiveita suhteessa lautakuntapaikkoihin. Asetin toiveekseni paikan kaupunginhallituksessa, teknisen palvelun lautakunnan tai terveyslautakunnan puheenjohtajuuden. Ilokseni piirikokous valitsi minut yksimielisesti lautakuntaan, johon toivoinkin.

Uuden lautakunnan johtaminen on iso haaste. Se vaatii aikaa ja energiaa sekä asioihin vahvaa paneutumista. Nyt otin haasteesta tukevan kopin. Työskentely lautakunnan asioiden parissa jatkuu. Edessä on jotain uutta ja jotain vanhaa.

Täältä löytyy kaikki piirikokouksen valinnat. - Ole hyvä.

Tukiryhmä tärkein voimavarani -Vaalien välilläkin.

Kunnallisvaalikampanjan tukijoukosta ydinporukka kokoontui analysoimaan vaalitulosta ja pohtimaan tulevaa. Suunta oli selvä –Eteenpäin ja mielellään nousujohteisesti ihmiselle tärkeitä asioita edistäen.

Lautakuntapaikkajako näyttää jännittävältä ja ratkeaa lauantaina. Työtä olen ja olemme valmiita tekemään, vaikkakin aika on rajallista. Pääasia on se, että yhdistämme huvin ja hyödyn vuorovaikutustyössä vaalien välilläkin. Haasteita on monia. Politiikka ei helppoa, mutta yhteistyön kautta hymyssä suin uskon, että saamme jotakin hyvää aikaseksi. Kukaan ei voi tietää tai hallita kaikkea. Tämä on se syy, miksi minusta ei koskaan tulee yksilöpelaajaa. Olen ja haluan olla joukkuepelaaja politiikan kentällä. Ihminen, joka huomioi erilaisia mielipiteitä, kuuntelee ja pohtii siihen asti kun on päätöksen teon paikka.

Minulle tukiryhmä on tärkein voimavara ja haluan pitää joukkueeni lähelläni myös vaalien välillä. Jos haluat aktiivisemmin mukaan tukiryhmääni, laita meiliä.

Paikkapolitikointi loppusuoralla

Minulta on kyselty useaan otteeseen, miltä vaalitulos sinusta näyttää. Olen ollut aika vaitonainen, koska tulos oli minulle suhteellisen tuntemattomana ihmisenä hyvä, vaikka puolue hävisikin viisi paikkaa. Lisäksi paikkaneuvottelut ovat olleet haastavat. Haastavammat kuin viimeeksi.

Helsingin demareille ja myös minulle tilanne on ollut vaikea. Vaalitappion jälkeen neuvotteluissa eripuolueiden kesken luottamushenkilöpaikat vähenivät selvästi muun muassa kaupungin hallituksessa ja lautakunnissa. Puolueiden neuvottelujen jälkeen, Stadin Demarien sisällä räätälöidään esitys. Siis se kuka menee ja mihin. Vääntö, jossa vaalituloksen lisäksi persoonalliset ominaisuudet ratkaisevat.

Neuvottelut ovat pitkät ja monimutkaiset, mutta loppujen lopuksi äänestysten jälkeen saadaan rustatuksi esitys, joka toivon mukaan kelpaa piirikokoukselle siis Stadin Demarien ylimmälle päättävälle elimelle. Tällöin työ on loppusilausta vaille valmis. Nyt, lauantaina, on edessä jännittävä piirikokousviikonloppu, missä luottamushenkilöt valitaan.

Muutama ahkera ja hyvä tyyppi on esityksessä edelleen ilman toivomaansa luottamuspaikkaa. Tämä luo jännitystä, äänestetäänkö lauantain piirikokouksessa tuntitolkulla vai meneekö asiat eteenpäin yhdellä nuijan kolautkusella. Tämä viikko vielä keskustellaan, arvioidaan ja pohditaan. Nähtäväksi lauantaina jää, kuinka käy. Kuka toimii ja missä paikassa.

Stadin Demareiden piirikokouspuheeni 22.11.2008

Hallitus ja kokoomus ei ole valanut ihmisille toivoa, vaan ihminen on saanut puukkoa.
Me sosialidemokraatitkin saimme aikamoisen osuman. Vaikka äänestysaktiivisuus nousi, meidän tuloksessa se ei näkynyt toivotulla tavalla. Saimme vaali iltana puukkoa ja suoraan sydämeen.

Toivon, ettei kukaan ala kääntämään ja vääntämään tätä vaalitappiopuukkoa haavassa. Kuten yleensäkin ensi avussa, puukkoa ei saa kiskoa irti, sillä siitä vasta verenhukkavaara syntyy.

Meidän täytyy antaa sen olla paikallaan, ja tukea sidetarvikkein se paikoilleen. Se kyllä sattuu, mutta aikanaan oikeassa paikassa ja oikeana aikana sen voi sieltä ottaa pois.

Ehdotankin että nyt elämme puukon kanssa rintarottingilla ja katsomme eteenpäin. Muistamme, mistä tuon haavan saimme. Toimimme ja näytämme ihmisille, että Sosialidemokratia ei ole itsesäälin, vaan toivon liike.

Katsomme uuteen valtuustoryhmään, joka ei saanut puukkoa vaan uudistui. Leikkisästi ja toiveikkaana sanoen laatu korvasi määrän. Keski-ikä nuoreni ja voimme luottaa siihen, että ryhmässämme on muitakin kun Osku sammuttamassa valot tai oikeammin laittamassa ne päälle tulevina pimeinä päivinä.

Toverit, nyt ei ole aikaa voivottaa, vaikka puukko osuikin. Rakennetaan sen varaan, missä onnistuimme, kääritään hihat, Kokoomuksen sijaan tai lisäksi, ja aletaan hommiin. Tehdään työt kunnialla ja omalla arvopohjallamme eteenpäin katsoen.

Toimitaan puukosta välittämättä niin, että valojensytyttäjiä riittää tulevaisuudessa. Tänään ja seuraavassa piirikokouksessa meillä on oiva mahdollisuus siihen. Nyt asennetta ja hyviä päätöksiä.

Joutenoloa ja sairastamista

Usein tunnen tuskaa, kun huomaan, että lapsi on kipeä. Mieleni muuttuu mietteliääksi. Onko lapsi oikeasti niin kipeä, että on jäätävä kotiin? Kauan ilmoitan, että joudun olemaan poissa töistä? Miten delegoin työni? Kuinka työkaverini jaksavat? Vienkö lapsen terveydenhoitajalle vai lääkäriin? jne. Lasten sairastamisessa on yksi hyvä puoli. Kun keskittyy rauhoittumaan ja rauhoittamaan lasta, pysähtyy kuuntelemaan lasta. Viime viikolla kotona sairasti Niki 2 vee ja tällä viikolla Neo 4 vee.

Nyt sairastaessa huomaan, että lapseni ovat nauttineet nimenomaan siitä, että saa olla kotona äidin kanssa. Pikku mieheni ovat köllineet kainalossa ja olemme nukkuneet yhdessä päiväunet. Olemme olleet lähekkäin ja höpöttäneet kaikenlaista mieleen juolahtanutta. Välillä asiaa ja välillä asian vierestä.

Välillä olemme nauraneet ja välillä olemme hämmästyneet toistemme nokkeluudesta. Esimerkkinä muutama kommentti lapsen suusta.

Kun Nikiä hellittiin ja kutsuttiin luokse sanoen: "Tulehan tilliäinen tänne." Poika vastasi: " En ole tilliäinen, olen päällikkö." Kun hetken päästä kutsuin poikaa pääliköksi, vastaus oli:" En ole enää päällikkö. Olen Niki Oksa." Että otahan siitä selvä.

Kun Neo heräsi eilen kipeänä ja kysyin, mihin sinua sattuu. Vastaus oli: "Keuhkoihin." Kysyin: " Tiedätkö sinä missä on keuhkot?" ja poika vastasi sormella rintaansa osoittaen: "Etkö äiti sinä tiedä? Tässä ne on."

Sairastaessa tulee köllittyä, luettua, juteltua ja hengattua yhdessä Tämä on ehdottomasti sairastamisen ainoa hyvä puoli. Kerrankin on aikaa, vain lölliä kotona.

Puoluevaltuuston kuulumisia

Toimin edelleen Sdp:n puoluevaltuutettuna ja tästä syystä sain olla äänessä ja vaikuutaa Sdp:n asioihin viikonloppuna Mikkelissä. Itse puhuin ihmiselle tärkeistä asioista Suomessa ja Euroopassa. Puheenvuoroni suuressa salissa on luettavana tässä blogissa. Lisäksi työskentelin kannanottovaliokunnassa ja kävin useita keskusteluja liittyen tulevaisuuden haasteisiin.

Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa oli hyvä henki. Keskustelussa puhuttiin asioista. Muun muassa lapsista, sosiaaliturvasta, työlisyydestä, taantumasta ja tavoista, kuinka taloudelliseen haasteisiin voitaisiiin jotenkin vastata. Tärkeäksi haasteeksi puoluevaltuusto asetti talouspolitiikan suunnan muuttamisen. Jutta Urpilainen puolestaan vaati työkalupakkia työllisyyden pelastamiseksi.

Puolueen toimintaa kehitetään, tulevaisuuteen katostaan ja valmistaudutaan ensi kesän EU-vaaleihin. Asetimme viisi ensiäämäistä EU-vaaliehdokasta ja etenkin Niko Korte teki minuun vaikutuksen persoonallaan. Onnea ehdokkaille ja tsemppiä vaalitantereelle.

Oikeudenmukaisuutta Eurooppa - Puheeni Sdp:n puoluevaltuustossa 15.11.2008

EU-direktiiveihin törmätessä tunteet vaihtelevat. Välillä olen ollut hämmentynyt ja huvittunut, kun olen seurannut esimerkiksi keskustelua kurkun käyryyden määrittämisestä. Toisinaan minua suorastaan pelottaa, kun tiedän, että EU:ssa ratkotaan elämääni koskevia merkittäviä asioista palveludirektiiveistä hankintojen kilpailuttamiseen oikeistovetoisesti. Onneksi direktiivikeskustelussa on niitä helmiäkin, jotka saavat hymyn huulilleni kuten esimerkiksi lasten leikkipaikkojen turvallisuutta koskevat säännöt.

Minulle on luonnollista tuntea oloni suomalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Olen kulkenut Euroopassa ja kasvanut koko ajan monikulttuurisemmaksi muuttuvassa Suomessa. Eurooppa on ollut minulle yhtä aikaa läsnä ja lähellä, sekä kaukana ja kateissa. Ystäviäni ympäri maailman, jopa vuosien takaa, tapaan nykyään lähes päivittäin facebookissa. Maailma tulee lähemmäs, mutta silti usein tuntuu, että päätökset tehdään, jossain kaukana, Euroopassa. Paikassa, johon on vaikea saada yhteyttä. Tämä haaste - demokratiavaje vaatii työstämistä jatkossakin.

EU on tuonut ihmiselle arkeen taloudellista vakautta ja rauhaa. Moni seurasi salaa helpottuneena Islannin kamppailua valuuttaongelmiensa kanssa ja näki ensimmäistä kertaa yhteisen valuutan edut. EU on osaltaan tehnyt arjesta turvallisempaa ja ennakoitavampaa. Eurooppa on tullut lähemmäs ihmistä. Kansainvälisyys näkyy niin koulutusovien aukeamisena kuin kahvilakulttuurinakin. Suomalaiset sukkuloivat työmatkoilla Brysselissä ja Pariisissa yhtä sujuvasti kuin ennen Turussa ja Rovaniemellä. Olemme kansainvälisempiä ja erilaisuus on välittynyt arkipäivämme rikkautena.

Euroopassa tehdyt päätökset ovat entistäkin lähempänä ihmisen arkea, eivät jossain kaukana. Oikeisto puhuu usein sosiaalisista ja taloudellisista kriiseistä niin kuin ne olisivat väistämättömiä eräänlaisia luonnonlakeja. Lisäksi koska ne tapahtuvat Euroopan tasolla, ne nähdään tavallisen ihmisen ulottumattomissa oleviksi asioiksi, joita emme pysty hallitsemaan. Todellisuudessa me ihmiset hallitsemme EU:ta ja EU:ssa voimme turvata ennaltaehkäisevät investoinnit talouden muuttamiseksi ihmisille voimavaraksi. Esimerkkinä mainittakoon meidän sosiaalidemokraattien halu parantaa koko Euroopan alueella sekä miesten että naisten oikeutta vanhempainvapaisiin.

Eurooppa on suuri talousalue, jolla on varaa pitää huolta ihmisestä, jos niin tahdotaan. Eurooppa tarvitsee tervettä järkeä ja määrätietoista oikeudenmukaisuuspolitiikkaa. Eurooppa tarvitsee sosialidemokraatteja, ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmistä. Ihmisiä, jotka haluavat huolehtia kanssaihmisistään tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Koppi ihmisestä, lapsesta ja aikuisesta. -Puheeni Sdp:n puoluevaltuustossa 14.11.2008

Vastaako Sdp ihmisen hätään? Elääkö Sdp ajan hermolla? Monista vaikeista asioista on vaiettu tässäkin puolueessa. Monia ihmiselle merkittäviä asioita ei ole nostettu keskiöön ja puhuttu avoimesti oikeudenmukaisuudesta. Tästä syystä päätinkin puhua vaikeasta ja haasteellisesta aiheesta. Lapsen hädästä.

Yhteiskuntamme on aikuislähtöinen, usein liian aikuislähtöinen. Tällöin pienet jäävät jalkoihin. Jotta tulevaisuudessa yhteiskuntamme olisi hyvä paikka pienen ihmisen kasvaa, meidän aikuisten on oltava herkkiä ja ymmärtäväisiä. Meidän on opittava, ettei aikuislähtöisyyden tarvitse olla vastakohta lapsilähtöisyydelle, vaan ne voivat kulkea käsi kädessä, rinta rinnan.

Monen suomalaisen koskemattomuutta on loukattu. Ihmisoikeuksia kunnioittavat lait ovat olleet voimassa vuosia, mutta maailma ja ihmismielet eivät ole vielä täysin niitä sisäistäneet. Monet tavat ja asenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. Edelleen lapsia kohdellaan kaltoin, mikä on aina riski lapsen terveelle kasvulle.

Vanhemman käytöksen ja ohjeiden on oltava linjassa. Niiden on oltava ymmärrettäviä ja oikeudenmukaisia. Kasvattaminen on kärsivällisyyslaji. Kasvattajan on otettava vastaan lapsen tunnereaktiot, opetettava ja ymmärrettävä lasta. Asioita on katsottava lapsen näkökulmasta, samalla rajoja lapselle asettaen.

Aikuislähtöisessä yhteiskunnassamme aikuiset ovat usein neuvottomia lasten kasvun ja kehityksen edessä. Monet perustelevat kasvatusmetodejaan vanhojen kansan sanontojen kautta, ei nykytiedon. Usein pelätään, että lapsi lellitään pilaalle tai että lapsi ylpistyy liikaa, jos häntä kehutaan liikaa. En usko, että näin on, pikemminkin päinvastoin. Uusi ajankohtainen tieto onkin nostettava esiin etenkin lasten vanhempien ja muiden kasvattajien käyttöön.

Pienet tarvitsevat puolustajansa. Pienet tarvitsevat Sdp:tä äänitorvekseen. Meidän täytyy jatkaa perhekeskusten, varhaisen puuttumisen keinojen ja ennalta ehkäisevien palveluiden kehittämistä, mutta ennen kaikkea meidän on puhuttava oikeudenmukaisuudesta. Ollaan rohkeita ja ollaan inhimillisiä. Otetaan tukeva koppi ihmisestä, lapsesta ja aikuisesta. Vaikeneminen ei ole kultaa. Sitä on oikeudenmukaisuus ja terve järki.

Tilastoja kunnallisvaaleista Helsingissä

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastojulkaisu löytyy täältä - Ole jyvä

Helsingin valtuustokokous netissä

Tänä vuonna lähetetään koeluontoisesti kolme valtuustokokousta suorana netissä: 12.11. klo 16, 26.11. klo 18 ja 10.12. klo 17.

Kaupunginvaltuusto käsittelee 12.11. talousarvioehdotusta ja aloitemietintöä. Kaupunginvaltuusto päättää vero- ja kiinteistöveroprosentit ja hyväksyy vuoden 2009 talousarvion.

Katso ihmeessä.

Lopullinen äänimääräni on 640

Kiitos kaikille minua tukeneille. Työ jatkuu.

Kaikkien äänimäärät

Joukkuehenkeä Stadin Demarit

Nämä kunnallisvaalit näyttivät sen, että Helsingissä vaalityö tehdään pitkäti median kautta ja vaalien välillä. Yhteen hiileen puhaltava valtuustoryhmä on ehdottomuus menestyksekkäälle Helsinkipolitiikalle. Tässä meillä Stadin Demareilla on opittavaa. Valtuustoryhmässä ja muissa Stadin Demareiden foorumeissa on keskusteltava avoimesti, pohdittava vaihtoehtoja ja siten etsittävä politiikan linjaa.

Helsingissä vaalitulos ei ollut torjuntavoitto, vaan rehellinen tappio. Tulos sai minut mietteliääksi, vaikka menivät omalta osaltani hyvin. Minä suunnilleen tuplasin oman vaalitulokseni edellsestä kerrasta ja olen luottavainen luottamuspaikkajaon suhteen. Kuitenkin Stadin Demareiden toiminnan on uusiuduttava.

Näen paljon positiivista uudessa valtuustoryhmässä. Uskon, että ryhmä uudistui sen verran, että yhteishenki saadaan kuntoon. Ryhmä nuoreni, vaikei nuoria valtuutettuja valittukaan. Jotkut vanhat konkarit tekivät tilaa ja jotkut tippuivat. Tilalle nousi hiukan nuorempaa porukkaa. Valtuustoryhmässäkään Osku ei enää ole yksin, ainoana nuorena, koska jokaiseen kokoukseen kutsutaan viisi ensimmäistä varavaltuutettua.

Nyt helsinkiläisen demarin on luotettava uusiin valtuutettuihin. Lisäksi on tehtävä rakentavia päätöksiä niin piirikokouksessa kuin paikkajaossa piirihallituksessa. Tällä valtuustokaudella useat nuoret ovat saaneet kokemusta lautakuntatyöskentelystä ja toivonkin, että he saavat jatkaa työtään, vaikkakaan vaalit eivät nuorilla menneet ihan putkeen. Muisteaan, että iältään nuori voi edustaa lautakunnassa kokemusta.

Selkäsuoraksi Stadin Demarit. Kannetaan vastuumme, uudistutaan sopivasti ja ollaan itsevarmempia. Inhimilliset ajatuksemme on edelleen tuoreita ja tärkeitä Helsingille.

Sdp:lle Helsingissä häviö

Tässä tilanteessa oma tulokseni näyttäytyy hyvänä. Sdp hävisi Helsingissä 5 paikkaa ja minä olen varavaltuutettuna. Äänimääräni oli 629 ääntä. Viimeiseen läpimenijään eroa ei ollut kuin noin 100 ääntä. Lopullinen tilanne varmistuu vasta tarkastuslaskennan jälkeen.

Kiitos kaikille, jotka olette tukeneet, luottaneet ja äänestäneet minua. Työ jatkuu.

Viimeistä päivää 832

Tänään on viimeinen mahdollisuus äänestää. Kehotankin ihmistä pitämään huolta omasta osuudesta ja suuntaamaan läpi vesisateen äänestämään!

Sunnuntaina äänestämään - Numeroni on 832.

Ehdokas 832, asiaa.

Klikkaa kuvaa, mikäli haluat nähdä tekstin ;)

Kuvia vaalityön tiimellyksestä

Ääni paikallaan :)

Tukiryhmäni ja minä olemme kiertäneet erilaisia paikkoja, tavanneet runsaasti innostuneita ihmisiä ja saaneet eväitä ihmisten tarpeiden tekemiseksi näkyväksi Helsingissä.

Tapahtumissa on ollut porukkaa. Tilaisuuksissa on ollut erinomaisen hyvä henki. Ihmiset ovat kiinnostuneita sosialidemokraattisesta vaihtoehdosta. Turvallinen arki tasa-arvoisine palveluineen on tärkeää jokaiselle suomalaiselle.

Ratkaisevat päivät ovat vielä edessä. Suuri osa äänestäjistä miettii vielä vaalipäivänä äänestämään lähtemistä. Galluppeja on tehty runsaasti ja kaikissa on yksi yhteinen piirre - tasaväkisyys kolmen suurimman puolueen osalta. Tilanne on siis äärimmäisen jännittävä. Tiedän, että jokainen ääni ratkaisee ja ratkaisun aika on käsillä sunnuntaina. Yksi ääni voi olla kenties juuri se ratkaiseva ääni!

Haluankin vielä muistuttaa, että vaaliuurnilla Vaikeneminen ei ole kultaa.

Ja lopuksi, mun numerohan oli 832. :)