Rakel Hiltusen kolumnin mukaisesti: ”Keskustelut ihmisten kanssa soppatykeillä ja kahvikatoksilla on eräänlainen politiikan korkeakoulu.” Sen sijaan, että vaalien jälkeen voisi unohtaa politiikan teon, huomaan filosovoivani ja miettiväni yhä tarkemmin, mitä se hyvä elämä on. Mistä koostuu onni ja ilo? Mitkä ovat niitä elämän perusasioita, mitkä kaipaavat yhteiskunnan tukea? Ehkäpä mahdollinen porvarihallitus osoittaa epäkohtia vieläkin enemmän kuin tällä hetkellä mieleeni tulee, mutta ilmankin työtä sosialidemokratialla olisi riittänyt.
Ikärakenteen muutoshaaste on otettava vakavasti ja siihen on sijoitettava. Lasten ja vanhusten hyvinvointiin sijoittaminen ovat ykkösasioita. Tätä tarvitsemme jopa työikäisten ihmisten hyvinvoinnin tueksi. Mikäli palvelut brakaavat, ei työikäinen ihminen jaksa. Kokonaisvaltaista hoitoa ei ole se, että osa hoidosta saadaan lähiterveysasemalta ja osa labrasta jostakin muualta. Tämä on usein vain ihmisen juoksuttamista ”luukulta luukulle”.
Asuntojen hinnat eivät saa määräytyä pörssissä, vaan asuntopolitiikka on otettava etenkin kunnallispolitiikassamme tiukempaan hallintaan. Kaupunki voisi asettaa kunnianhimoisempiakin tavoitteita asunto-ohjelmassaan, jos niin vain haluaisi. Jotta asuntorakentamista saadaan lisättyä, Helsingin rajan siirtäminen on välttämättömyys. Lisäksi asuntotuotannon avulla on mahdollistettava se, että Helsingissä voi tulevaisuudessakin asua eri elämäntilanteissa.
Demokratia on meille suuri haaste. Jos ihmiset eivät ymmärrä, että jokainen äänestyskierros ratkaisee, joutuu politiikkakin ottamaan vähän väliä takapakkia, vain siksi, ettei kansalaisten ääni oikeasti kuulu. Nyt se ei kuulu. Kunnallispolitiikassa ongelmat liittyvät myös poliitikkojen mahdollisuuksiin. Ei demokratia toteudu, mikäli valtuutetut eivät voi vastaan ottaa lautakuntapaikkoja vedoten perhesyihin. Läsnäoloa ei voi korvata rahalla, mutta jos oikeasti haluamme, että Helsingin valtuutetut toimivat oikeasti asioihin perehtyen, ainoa tapa on maksaa ainakin joillekin valtuutetuille palkkaa.
Nämä ja monet muut ajatukset heräsivät vaalikentillä. keskustelun kasvattavalla vaikutuksella ja viikon pureskelun jälkeen sain ne kirjoitettua ylös blogiini. Olen luvannut, että vien kentän viestejä eteenpäin ja näin aion myös tehdä. Nähdään ja jutellaan asiasta sekä miksei myös asian vierestä :)
maanantaina, maaliskuuta 26, 2007
lauantaina, maaliskuuta 24, 2007
Syvä hengitys
Viimeinen puoli vuotta elämässäni on ollut täynnä erilaisia elämyksiä -niin hyvässä kuin pahassakin. Kun elää keskellä muuttuvia tilanteita, monet asiat on pakko jättää tulevaisuudessa mietittäviksi. Ehkäpä juuri sitä ja vaalikiireiden helpottamista kutsutaankin vaalikrapulaksi.
Oli miten oli. Nyt on selvästi aika pysähtyä. Kun pojat lähtevät viikonlopuksi isälleen, aion olla. Olla ja möllötellä. Hengailla ystävien kanssa ja tehdä juuri sitä, mitä sillä hetkellä haluan. Ehkä käyn salilla, kirjoitan tai sitten vain nautin joutenolosta.
En ajo panikoida, vaan olen vielä jonkun aikaan kotona poikien kanssa. Pikku hiljaa availen silmiäni ja katson ympärilleni, mitä maailmalla on minulle tarjottavana ja siirryn elämässäni eteenpäin.
Oli miten oli. Nyt on selvästi aika pysähtyä. Kun pojat lähtevät viikonlopuksi isälleen, aion olla. Olla ja möllötellä. Hengailla ystävien kanssa ja tehdä juuri sitä, mitä sillä hetkellä haluan. Ehkä käyn salilla, kirjoitan tai sitten vain nautin joutenolosta.
En ajo panikoida, vaan olen vielä jonkun aikaan kotona poikien kanssa. Pikku hiljaa availen silmiäni ja katson ympärilleni, mitä maailmalla on minulle tarjottavana ja siirryn elämässäni eteenpäin.
torstaina, maaliskuuta 22, 2007
Lopullinen äänimäärä
Eilen vahvistettiin eduskuntavaalien tulos tarkastuslaskennan jälkeen. Oma äänimääräni lisääntyi vielä hieman, eli lopullinen totuus äänimäärästäni eduskuntavaaleissa on 1928.
tiistaina, maaliskuuta 20, 2007
Vaalianalyysia
Nyt on vaalianalyysien aika. Tukiryhmäni on jo päättänyt kokoontua jakamaan kokemuksia noin kuukauden päästä. Tarkka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Jos haluat mukaan tukiryhmääni, ota rohkeasti yhteyttä mirka@oksa.info tai 040 5224378.
Analyyseja varten materiaalia löytyy ainakin osoitteesta http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/kunnat/kno91.html
Kiitos vielä kerran - Työ jatkuu.
Analyyseja varten materiaalia löytyy ainakin osoitteesta http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/kunnat/kno91.html
Kiitos vielä kerran - Työ jatkuu.
maanantaina, maaliskuuta 19, 2007
ISO KIITOS - TYÖ JATKUU
Vaalitulos näyttää selvästi sen, että kansa halusi muutosta. Helsingissä tippui kaksi istuvaa sosdem. kansanedustajaa ja Uudellamaalla jopa neljä. Vaalityötä puolueessani teimme kaikki niin paljon kuin jaksoimme. Pakkasessa, tuiskussa ja tuulessa vaalityömme eteni suunnitelmien mukaisesti.
Joka tapauksessa henkilökohtainen tulokseni, 1890 ääntä, oli huikea. Kun Sdp:n äänimäärät laskivat Helsingissä selvästi neljän vuoden takaisesta, oma äänimääräni nousi huomattavasti. Hienoa oli huomata, että tukijoukkueeni hymyili edelleen ja oli selvästi sitä mieltä, että EESPÄIN!
Lupaan jatkaa pitkäjänteistä työtä hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi ja toivon, että kaikki te ihanat ihmiset, jotka olette omalta osaltanne saaneet tämän tuloksen aikaan, olette apunani. Suuri kiitos ja halataan, kun tavataan.
Erityiskiitokset haluan osoittaa - Teillä kaikilla oli merkittävä rooli tämän kampanjan onnistumisessa:
Mirva Haltialle, Kati Kokkoselle, Petteri Oksalle, Jouni Lahdelle, Harri Anttilalle, Eija Paanaselle, Salme Koskelalle, Marja Luokkaselle, Outi Niemelälle, Sampo Parikalle, Esko Mertaselle, Antti Portaanpäälle, Kaisa Koskiselle, Tapio Havastolle perheineen, Tuula Jurmulle, Hanna Kaukopurolle, Jukka Väänäselle, Satu Kuusiolalle, Hannu Haapalalle, Leena Peltoniemelle, Tero Strandille, Timo Katajamäelle, Pekka Tirkkoselle, Seija Leinoselle, Kent Åkebergille, Meeri Kuikalle, Riina Kuikalle, Marianne Aholle, Maija Savolaiselle, Kaisa Lehtiniemelle, Sonja Myllyniemelle, Johanna Nikuselle, Janette Jaloselle, Antti Ojalalle, Anita Vihervaaralle, Terttu Peltoselle, Erkki Hämäläiselle, Tapani Saloselle, Jorma Höökille, Seppo Saariolle, Harri Anttilalle, Eine Vainikalle, Seppo Vainikalle, Merja Bergille ja Hannu Haapalalle.
Joka tapauksessa henkilökohtainen tulokseni, 1890 ääntä, oli huikea. Kun Sdp:n äänimäärät laskivat Helsingissä selvästi neljän vuoden takaisesta, oma äänimääräni nousi huomattavasti. Hienoa oli huomata, että tukijoukkueeni hymyili edelleen ja oli selvästi sitä mieltä, että EESPÄIN!
Lupaan jatkaa pitkäjänteistä työtä hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi ja toivon, että kaikki te ihanat ihmiset, jotka olette omalta osaltanne saaneet tämän tuloksen aikaan, olette apunani. Suuri kiitos ja halataan, kun tavataan.
Erityiskiitokset haluan osoittaa - Teillä kaikilla oli merkittävä rooli tämän kampanjan onnistumisessa:
Mirva Haltialle, Kati Kokkoselle, Petteri Oksalle, Jouni Lahdelle, Harri Anttilalle, Eija Paanaselle, Salme Koskelalle, Marja Luokkaselle, Outi Niemelälle, Sampo Parikalle, Esko Mertaselle, Antti Portaanpäälle, Kaisa Koskiselle, Tapio Havastolle perheineen, Tuula Jurmulle, Hanna Kaukopurolle, Jukka Väänäselle, Satu Kuusiolalle, Hannu Haapalalle, Leena Peltoniemelle, Tero Strandille, Timo Katajamäelle, Pekka Tirkkoselle, Seija Leinoselle, Kent Åkebergille, Meeri Kuikalle, Riina Kuikalle, Marianne Aholle, Maija Savolaiselle, Kaisa Lehtiniemelle, Sonja Myllyniemelle, Johanna Nikuselle, Janette Jaloselle, Antti Ojalalle, Anita Vihervaaralle, Terttu Peltoselle, Erkki Hämäläiselle, Tapani Saloselle, Jorma Höökille, Seppo Saariolle, Harri Anttilalle, Eine Vainikalle, Seppo Vainikalle, Merja Bergille ja Hannu Haapalalle.
sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2007
Ääniä vielä lasketaan...
Terveisiä tukiryhmän kokouksesta! Jännitys tiivistyy kun äänien laskentaa odotellaan. Kahdeksalta olisi normaalisti julkistettu ennakkoäänien tulos mutta tänä vuonna äänistä puuttui melkein puolet vielä julkistusvaiheesta. Tällä hetkellä minulla on ääniä 880 kpl ja edellä siis istuvien SDP:n edustajien lisäksi Päivi Lipponen ja Jacob Söderman (menossa läpi) sekä Osku Pajamäki. Suhteessa siis todella hyvää tulosta, mutta puolueella ei tunnu menevän kovin messevästi nyt. Porvarihallituksen uhka häilyy selkeänä edessä ja oma tulos on suoraan suhteessa puolueen tulokseen. Sen mukana noustaan tai kaadutaan. Sånt är livet.
Jatkamme jännitystä! Terveisiä kotikisastudioihin!
Jatkamme jännitystä! Terveisiä kotikisastudioihin!
Vaalitunnelmia
Jännittynyt ilmapiiri lisääntyy tukijoukkueessani hetki hetkeltä. Nyt olemme tehneet sen, mikä tehtävissämme on ollut, äänestysaikaa on jäljellä noin puolitoista tuntia(jos et vielä ole äänestänyt nyt äkkiä ja kirjaa äänestys lippuun pliis 74) ja edessä on erittäin jännittävä ilta.
Jollakin tavoin tuntuu siltä, että elämä on risteyksessä. Jos Sdp ei pärjää hyvin, voi opposito kutsua ja siten myös politiikan suunta kääntyy uuteen suuntaan. Jos kaikki menee hyvin puolueen näkökulmasta, voin suhtauua luottavaisemmin huomiseen. Oma tulos jännittää tietenkin ja sen voi muuttaa arkeani tai sitten pääsemme jatkamaan tavallista vaalitonta arkea oman perheeni parissa.
Nyt on vaalityötehty ja jännityksen aika!
Jollakin tavoin tuntuu siltä, että elämä on risteyksessä. Jos Sdp ei pärjää hyvin, voi opposito kutsua ja siten myös politiikan suunta kääntyy uuteen suuntaan. Jos kaikki menee hyvin puolueen näkökulmasta, voin suhtauua luottavaisemmin huomiseen. Oma tulos jännittää tietenkin ja sen voi muuttaa arkeani tai sitten pääsemme jatkamaan tavallista vaalitonta arkea oman perheeni parissa.
Nyt on vaalityötehty ja jännityksen aika!
lauantaina, maaliskuuta 17, 2007
torstaina, maaliskuuta 15, 2007
Toimia arvokkaan vanhuuden puolesta!
Vanhusten kokonaisvaltainen hoito järjestyy kunnissa heikosti. Kotihoito on saatava toimimaan laadukkaana kokonaisvaltaisena hoitona, joka kohtaa todellisen tarpeen. Ikäihmiset tarvitsevat ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä ja luottamusta siitä, ettei kotihoito tarkoitta yksinjäämistä ja pelkoa. Arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi yli 75-vuotiaiden osalta kotipalvelun tulisi olla subjektiivinen oikeus.
Vanhusten asioissa olisi paljon parantamisen varaa etenkin nyt, kun suomen väestö ikääntyy. Suomi tarvitsee vanhusasiainvaltuutetun, joka toimisi lapsiasianvaltuutetun tavoin vanhusten aseman ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa, seuraten vanhusten elinolosuhteita, lainsäädäntöä ja päätöksentekoa sekä arvioiden vanhusten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassamme.
Allekirjoita addressi, jossa vaaditaan ripeitä ja konkreettisia toimia arvokkaan vanhuuden puolesta!
Vanhusten asioissa olisi paljon parantamisen varaa etenkin nyt, kun suomen väestö ikääntyy. Suomi tarvitsee vanhusasiainvaltuutetun, joka toimisi lapsiasianvaltuutetun tavoin vanhusten aseman ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa, seuraten vanhusten elinolosuhteita, lainsäädäntöä ja päätöksentekoa sekä arvioiden vanhusten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassamme.
Allekirjoita addressi, jossa vaaditaan ripeitä ja konkreettisia toimia arvokkaan vanhuuden puolesta!
keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2007
Vilahdus Ajankohtaisessa kakkosessa
YouTubea ja ehdokkaita käsiteltiin Ajankohtaisessa kakkosessa ja minäkin vilahdin siellä. Netistä jutun löytää Ylen sivuilta, joskaan ohjelmasta tehtyä videota ei ole ladattu YouTubeen vaan Ylen serverille omin kummallisin PC-keinoin, joten se ei aukea ilman kikkakolmosia mäkkikäyttäjillä.
Vaadi tukea koululaisen arkeen, allekirjoita adressi
Adressit.comissa osoitteessa www.adressit.com/koulusosionomi voit vaatia koululaisille konkreettista arjen tukea.
Erityisoppilaiden määrä kasvaa ja kouluissa on liian vähän aikuisia. Jotta erityisoppilaiden määrän tarpeeton kasvu saadaan pysäytettyä, on käytettävä kaikki jo olemassaolevat resurssit.
Kouluihin tarvitaan koulusosionomeja kuraattorien työpareiksi. Koulusosionomin työnkuva on olemassa Koulua elämää varten -hankkeen toimesta. Nyt se täytyy ottaa käyttöön. Koulusosionomit toimisivat kouluissa ongelmia ennakoiden, niihin varhaisessa vaiheessa puuttuen kouluissa, edistäen oppilaiden elämänhallintaa, koulun yhteisöllisyyttä sekä vanhempien osallisuutta koulunkäyntiin. He toimisivat tietenkin moniammatillisessa yhteistyössä lasten arkeen kuuluvien ammattilaisten kanssa.
Vaadi lapsille tukea kouluarkeen, allekirjoita adressi!
Erityisoppilaiden määrä kasvaa ja kouluissa on liian vähän aikuisia. Jotta erityisoppilaiden määrän tarpeeton kasvu saadaan pysäytettyä, on käytettävä kaikki jo olemassaolevat resurssit.
Kouluihin tarvitaan koulusosionomeja kuraattorien työpareiksi. Koulusosionomin työnkuva on olemassa Koulua elämää varten -hankkeen toimesta. Nyt se täytyy ottaa käyttöön. Koulusosionomit toimisivat kouluissa ongelmia ennakoiden, niihin varhaisessa vaiheessa puuttuen kouluissa, edistäen oppilaiden elämänhallintaa, koulun yhteisöllisyyttä sekä vanhempien osallisuutta koulunkäyntiin. He toimisivat tietenkin moniammatillisessa yhteistyössä lasten arkeen kuuluvien ammattilaisten kanssa.
Vaadi lapsille tukea kouluarkeen, allekirjoita adressi!
Suomineidon on aika hymyillä
Ikärakenteemme muuttuu ja arkemme täyttyy uusilla tavoilla. Nyt olemme kuulleet monenlaisia vaalilupauksia, joista osa pitää ja osa ei. Sdp:n lupaukset ovat aikaisemminkin pitäneet. Usko tai älä: Sdp:n viime vaalien vaaliohjelma on toteutettu lähes sataprosenttisesti.
Viime eduskuntavaalikaudella olemme parantaneet työllisyyttä, työntekijän asemaa, turvanneet hyvinvointia, ehkäisseet syrjäytymistä, parantaneet pienituloisen asemaa. Emme tehneet ylisuuria lupauksia, vaan olimme realisteja. Halusimme rakentaa vaaliohjelman, jonka avulla askel askeleelta turvaamme hyvinvointia tasaisesti kaikille.
Nyt toimimme samoin. Tavoitteenamme on muun muassa täystyöllisyys, pätkätöiden muuttaminen pysyviksi työsuhteiksi, ikäihmisten hoivapalveluiden ja -henkilöstön lisääminen, kouluterveydenhuollon, lasten ja nuorten mielenterveyshoidon lisääminen. Haluamme, että yhteiskunnan kaikista jäsenistä huolehditaan ja ketään ei jätetä yksin - heitteille.
Meillä on keinoja ja halua tarttua työhön tässä haastavassa Suomen väestörakenteen muutostilanteessa. Meillä on hyvä asenne ja kaikki mahdollisuudet pitää huolta Suomineidostamme. Tunnelin päässä on valoa. Hymyä siis suomineito!
P.S. Oma tukkoinen olonikin helpottaa... :)
Viime eduskuntavaalikaudella olemme parantaneet työllisyyttä, työntekijän asemaa, turvanneet hyvinvointia, ehkäisseet syrjäytymistä, parantaneet pienituloisen asemaa. Emme tehneet ylisuuria lupauksia, vaan olimme realisteja. Halusimme rakentaa vaaliohjelman, jonka avulla askel askeleelta turvaamme hyvinvointia tasaisesti kaikille.
Nyt toimimme samoin. Tavoitteenamme on muun muassa täystyöllisyys, pätkätöiden muuttaminen pysyviksi työsuhteiksi, ikäihmisten hoivapalveluiden ja -henkilöstön lisääminen, kouluterveydenhuollon, lasten ja nuorten mielenterveyshoidon lisääminen. Haluamme, että yhteiskunnan kaikista jäsenistä huolehditaan ja ketään ei jätetä yksin - heitteille.
Meillä on keinoja ja halua tarttua työhön tässä haastavassa Suomen väestörakenteen muutostilanteessa. Meillä on hyvä asenne ja kaikki mahdollisuudet pitää huolta Suomineidostamme. Tunnelin päässä on valoa. Hymyä siis suomineito!
P.S. Oma tukkoinen olonikin helpottaa... :)
Poskiontelo tukossa
Nyt kun pitäisi käydä täysillä kierroksilla vaalikentillä, niin pöpöt päättävätkin vähän toisin. Olo on ollut pari päivää tukkoinen ja eilisen lääkärissä käynnin jälkeen syödään nyt antibiootteja poskiontelen tulehdukseen. Juuri tällä hetkellä en olisi kovin reipas ja pirteä ehdokas vaalikentillä...
Levätään nyt ainakin tämä päivä, omaa terveyttään ei kuitenkaan kannata vaalien takia uhrata. Toivottavasti kuitenkin huomenna olo on sen verran parempi, että pääsen taas keskustelemaan ihmisten kanssa.
Levätään nyt ainakin tämä päivä, omaa terveyttään ei kuitenkaan kannata vaalien takia uhrata. Toivottavasti kuitenkin huomenna olo on sen verran parempi, että pääsen taas keskustelemaan ihmisten kanssa.
lauantaina, maaliskuuta 10, 2007
74-Dokumentti on verkossa!
Eli jos et muita videoita jaksa katsoa, katso tämä. Kymmenessä minuutissa tiivisti kuka olen, mitä asioita ajan ja mitkä arvoni ovat. Ole hyvä!
perjantaina, maaliskuuta 09, 2007
Väsynyt ja Onnellinen ehdokas
Tänään starttasimme vaalityön klo 7.00 Pasilan asemalla ja päätimme sen klo 19.00 Itäkeskuksessa Piazzalla. Meinikin oli mukavaa ja naurua vaaliporukan parissa riitti koko päivän ajan. Olipa mukavaa.Kerkesinpä vielä illalla ystäväni kanssa Tapanilan Erälle punttisalille. Nyt olo on todellakin väsynyt, mutta onnellinen. Päivä kului niin mukavassa hengessä ilmapalloiskujen parissa. Eipä muuta kuin huomenna on luvassa uudet kujeet. ;)
torstaina, maaliskuuta 08, 2007
"Mitä jos susta tulee kansanedustaja?"
Useat ihmiset ovat ihmetelleet mitkä asiat muuttuu, jos minusta tuleekin kansanedustaja. Ihmisenä en usko muuttuvani juurikaan. Kuitenkin yksi sivu elämästäni kääntyy, jos työt kansanedustajana alkavat. Mukava asia on se, että pääsen Arkadianmäellä työskentelemään asioiden parissa, jotka ovat minulle tärkeitä.
Voin omalta osalta tehdä työtä sen eteen, että Suomesta tulisi entistä parempi paikka niin minulle kuin läheisillenikin elää. Jos työt alkavat, voin todeta, että en ole yksin huolieni ja kehittämistarpeen edessä, vaan helsinkiläiset näkevät asioita samoin kuten minä.
Eli asioiden eteenpäin viemiseen on silloin vahva kansan tuki ja siitä näkökulmasta niiden eteenpäin vieminen on helpompaa. Käytännön asiat muuttuisivat. En voisi enää viettää päiviäni leikkipuistossa ja kauppakeskuksissa kavereiden ja lasteni kanssa pyörien. Olisi aika astua työelämään ja päiväkodin arki alkaa ainakin isommalla pojallani.
Toisaalta jossain vaihessa kotona olemisen on kuitenkin loputtava ja se päivä taitaa olla edessä aika pian. No, ainakaan minun ei tarvitsisi miettiä neljään vuoteen työnhakua, mitä muuten olisi edessä. Ja lopuksi, kun olen kansanedustajien ja heidän avustajien työtä seurannut, työn voi tehdä monella tapaa.
Minä haluan elää mahdollisimman tavallista arkea ja se tarkoittaa sitä, että turhanpäiväinen reissaaminen ei tule kuulumaan minun tapaani tehdä töitä. Kuitenkin jotta asiat voisivat muuttua, tarvitaan ääniä. Eli jos haluat tukea minua, äänestä 74 :)
Voin omalta osalta tehdä työtä sen eteen, että Suomesta tulisi entistä parempi paikka niin minulle kuin läheisillenikin elää. Jos työt alkavat, voin todeta, että en ole yksin huolieni ja kehittämistarpeen edessä, vaan helsinkiläiset näkevät asioita samoin kuten minä.
Eli asioiden eteenpäin viemiseen on silloin vahva kansan tuki ja siitä näkökulmasta niiden eteenpäin vieminen on helpompaa. Käytännön asiat muuttuisivat. En voisi enää viettää päiviäni leikkipuistossa ja kauppakeskuksissa kavereiden ja lasteni kanssa pyörien. Olisi aika astua työelämään ja päiväkodin arki alkaa ainakin isommalla pojallani.
Toisaalta jossain vaihessa kotona olemisen on kuitenkin loputtava ja se päivä taitaa olla edessä aika pian. No, ainakaan minun ei tarvitsisi miettiä neljään vuoteen työnhakua, mitä muuten olisi edessä. Ja lopuksi, kun olen kansanedustajien ja heidän avustajien työtä seurannut, työn voi tehdä monella tapaa.
Minä haluan elää mahdollisimman tavallista arkea ja se tarkoittaa sitä, että turhanpäiväinen reissaaminen ei tule kuulumaan minun tapaani tehdä töitä. Kuitenkin jotta asiat voisivat muuttua, tarvitaan ääniä. Eli jos haluat tukea minua, äänestä 74 :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
