Hengitysilma on jokaisen perusoikeus. Vaikkakin puhumme jatkuvasti ympäristön merkityksestä, unohdamme sen inhimillisen merkityksen. Kierrätys, luonnonsuojelu ja ilmaston muutoksen ennakoiminen ovat tärkeitä asioita. Etenkin silloin ne nousevat priorisointilistani kärkeen, kun nenä valuu ja happi ei kulje.
Alleria ja astmaliiton mukaan: "Joka toinen meistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa allergian aiheuttamista oireista." Tämä nostaakin esiin kysymyksen, kuinka oireita voisi hoitaa muutenkin kuin lääkityksellä. Olisiko järkevää miettiä kapunkipölyä todellisena terveysuhkana ja vaikkapa edullisempaa joukkoliikennettä ongelmien ennakoinnin näkökulmasta?
Siedätyshoito on joskus paikallaan, mutta on tilanteita, kun se kannattaa unohtaa. Nimimerkillä happi loppuu ja keuhkot särkee, kun koitimme josko päirjäisin kevään ilman astmalääkkeitä. Johtopäätös: "kurkunpääntulehdus ja vinkuvat keuhkot, " Aloitetaan kunnon allergia ja astmalääkitys, puhekiellon ja parin päivän levon lisänä.
Keväinen katupöly, koivun kukinta ja kesän heinänuhan odottelu herättää mielessäni toiveen, kunpa kaupunki-ilma saataisin oikeasti laadukkaaksi. Monta hyvää ohjelmaa ja suunnitelmaa liittyen aiheeseen tavalla tai toisella, olen nähnyt, mutta kunpa kaikki järkevä osaaminen saataisiin Helsingissä hyötykäyttöön ja helsinkiläisille turvattaisiin laadukas hengitysilma.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti