Blogini on muuttanut wordpressiin, klikkaa siis itsesi uuteen päivittyneeseen ympäristöön, jossa jatkossa luettavissa kuulumiset Helsingin teknisten palvelujen lautakunnasta sekä valtuustosta kun varasijalta pääkallonpaikalle pääsen:
http://mirkavainikka.wordpress.com
torstaina, tammikuuta 08, 2009
keskiviikkona, tammikuuta 07, 2009
Fiiliksiä vuodelta 2008
Vuoden vaihde saa minut aina pohtimaan mennyttä ja tulevaa. Takana on niin megamageita kivoja juttuja kuin kurjia juttuja. Mennyt vuosi oli itselleni jotenkin mukavan iisi, vaikka sen aikana tapahtui paljon.
Vuonna 2008 työskentelin useissa pätkissä useissa paikoissa. Toimin lastentarhanopettajana, lähihoitajana, vastuuhoitajana ja sosiaaliohjaajana. Näin elämää eri näkövinkkeleistä ja pohdin paljon perusasioita. Mitä ihminen oikeasti tarvitsee?
Ihmisoikeusasiatkin mietittyttivät usein arjen tasolla. Erilaisissa laitoksissa pohdin ihmisten oikeutta elää vapaana ja toisten ihmisten oikeutta rajoittaa toisen oikeutta. Pohdin jatkuvasti mikä on oikein ja mikä väärin. Välillä pohdin yhdessä työporukkani kanssa myös ihmisarvoa ja sitä kuinka se ilmenee elämänkaaren eri päissä laitoksissa ja avopalveluiden puolella.
Vuosi 2008 oli minulle oppimisen vuosi. Opin paljon elämästä. Kuulin useita elämänkertoja ja ammensin tietoa, joka todennäköisesti vaikeuttaa päätöksen tekoa. Samaan aikaan tämä tieto kyllä kasvatti ajatteluani ja varmasti myös auttaa välillä päätöksenteossa. Asiat kun eivät ole mustavalkoisia.
Samalla kotona palasimme perusasioiden pariin. Työ-, perhe-elämän ja politiikan yhteensovittaminen oli yksi arkemme haaste, jonka kanssa on tultava toimeen niin, että asiat saavat sopivat mittasuhteet. Organisointitaitoa tämä elämäntyyli kyllä vaatii sekä sen tiedostamisen, mikä oikeasti tekee ihmisen onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi vapaa-aika perheeni kanssa ja ihminsen hyvinvoinnin edistäminen edes vähän. Olen huomannut, että arjesta nauttivan minän rinnalla elää idealistiminä, joka ei voi sulkea silmiä epäreiluilta jutuilta. Ihminen, joka haluaa vaikuttaa asioihin laajemminkin.
Ajattelinkin jatkaa vuonna 2009 samalla tyylillä ja vastaanottaa uudet haasteet hymyssä suin vastaan.
Vuonna 2008 työskentelin useissa pätkissä useissa paikoissa. Toimin lastentarhanopettajana, lähihoitajana, vastuuhoitajana ja sosiaaliohjaajana. Näin elämää eri näkövinkkeleistä ja pohdin paljon perusasioita. Mitä ihminen oikeasti tarvitsee?
Ihmisoikeusasiatkin mietittyttivät usein arjen tasolla. Erilaisissa laitoksissa pohdin ihmisten oikeutta elää vapaana ja toisten ihmisten oikeutta rajoittaa toisen oikeutta. Pohdin jatkuvasti mikä on oikein ja mikä väärin. Välillä pohdin yhdessä työporukkani kanssa myös ihmisarvoa ja sitä kuinka se ilmenee elämänkaaren eri päissä laitoksissa ja avopalveluiden puolella.
Vuosi 2008 oli minulle oppimisen vuosi. Opin paljon elämästä. Kuulin useita elämänkertoja ja ammensin tietoa, joka todennäköisesti vaikeuttaa päätöksen tekoa. Samaan aikaan tämä tieto kyllä kasvatti ajatteluani ja varmasti myös auttaa välillä päätöksenteossa. Asiat kun eivät ole mustavalkoisia.
Samalla kotona palasimme perusasioiden pariin. Työ-, perhe-elämän ja politiikan yhteensovittaminen oli yksi arkemme haaste, jonka kanssa on tultava toimeen niin, että asiat saavat sopivat mittasuhteet. Organisointitaitoa tämä elämäntyyli kyllä vaatii sekä sen tiedostamisen, mikä oikeasti tekee ihmisen onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi vapaa-aika perheeni kanssa ja ihminsen hyvinvoinnin edistäminen edes vähän. Olen huomannut, että arjesta nauttivan minän rinnalla elää idealistiminä, joka ei voi sulkea silmiä epäreiluilta jutuilta. Ihminen, joka haluaa vaikuttaa asioihin laajemminkin.
Ajattelinkin jatkaa vuonna 2009 samalla tyylillä ja vastaanottaa uudet haasteet hymyssä suin vastaan.
keskiviikkona, joulukuuta 24, 2008
tiistaina, joulukuuta 23, 2008
Rajansa kulutusjuhlinnallakin
Juttelin taannoin ystäväni kanssa, joka oli raivostunut joululauhajapaperiostoksilla. Toinen toistaan kauniimmat, kiitävät jaturhat paperi rullat maksoivat useita euroja.
Päivittelimme ystäväni kanssa lahjapaperin määrää, joka tulee yhden perheen joulupaketeista. Samalla tuskailimme paperia, joka ei yleensä ole kierrätyskelpoista ja vaikka olisikin, eipä tuota tiedä. Eikä lapsiperheellä välttämättä ole niitä ylimääräisiä euroja paperiin - hyvä kun saa lahjat hankittua. Ystävälläni oli ajatus, jota hän testaili minulle. Hän oli ajatellut paketoida lahjat sanomalehtipaperiin ja korsitella paketit jotenkin ekologisesti.
Päätin, että näin minäkin tulen toimimaan. Käytän kaapinperältä löytyvät vanhat joulupaperit, ja sen jälkeen en joulupaperia osta, vaikka toimintaani kritisoitiinkin jo naisten hömpötykseksi.
Päivittelimme ystäväni kanssa lahjapaperin määrää, joka tulee yhden perheen joulupaketeista. Samalla tuskailimme paperia, joka ei yleensä ole kierrätyskelpoista ja vaikka olisikin, eipä tuota tiedä. Eikä lapsiperheellä välttämättä ole niitä ylimääräisiä euroja paperiin - hyvä kun saa lahjat hankittua. Ystävälläni oli ajatus, jota hän testaili minulle. Hän oli ajatellut paketoida lahjat sanomalehtipaperiin ja korsitella paketit jotenkin ekologisesti.
Päätin, että näin minäkin tulen toimimaan. Käytän kaapinperältä löytyvät vanhat joulupaperit, ja sen jälkeen en joulupaperia osta, vaikka toimintaani kritisoitiinkin jo naisten hömpötykseksi.
lauantaina, joulukuuta 13, 2008
Stadin Demarit valitsivat edustajansa
Stadin Demarit pitivät piirikokouksen aamupäivällä. Joistakin asioista äänestettiin. Piirikokous valitsi minut teknisen palvelun lautakunnan puheenjohtajaksi. Minulle valinta tuntui luontevalta, koska olen toiminut kohta neljä vuotta liikepalvelulautakunnassa, jonka toiminnoista osa siirtyy uuteen teknisen palvelun lautakuntaan.
Kunnallisvaalien jälkeen Stadin Demarit kysyivät kaikkien ehdokkaiden toiveita suhteessa lautakuntapaikkoihin. Asetin toiveekseni paikan kaupunginhallituksessa, teknisen palvelun lautakunnan tai terveyslautakunnan puheenjohtajuuden. Ilokseni piirikokous valitsi minut yksimielisesti lautakuntaan, johon toivoinkin.
Uuden lautakunnan johtaminen on iso haaste. Se vaatii aikaa ja energiaa sekä asioihin vahvaa paneutumista. Nyt otin haasteesta tukevan kopin. Työskentely lautakunnan asioiden parissa jatkuu. Edessä on jotain uutta ja jotain vanhaa.
Täältä löytyy kaikki piirikokouksen valinnat. - Ole hyvä.
Kunnallisvaalien jälkeen Stadin Demarit kysyivät kaikkien ehdokkaiden toiveita suhteessa lautakuntapaikkoihin. Asetin toiveekseni paikan kaupunginhallituksessa, teknisen palvelun lautakunnan tai terveyslautakunnan puheenjohtajuuden. Ilokseni piirikokous valitsi minut yksimielisesti lautakuntaan, johon toivoinkin.
Uuden lautakunnan johtaminen on iso haaste. Se vaatii aikaa ja energiaa sekä asioihin vahvaa paneutumista. Nyt otin haasteesta tukevan kopin. Työskentely lautakunnan asioiden parissa jatkuu. Edessä on jotain uutta ja jotain vanhaa.
Täältä löytyy kaikki piirikokouksen valinnat. - Ole hyvä.
perjantaina, joulukuuta 12, 2008
Tukiryhmä tärkein voimavarani -Vaalien välilläkin.
Kunnallisvaalikampanjan tukijoukosta ydinporukka kokoontui analysoimaan vaalitulosta ja pohtimaan tulevaa. Suunta oli selvä –Eteenpäin ja mielellään nousujohteisesti ihmiselle tärkeitä asioita edistäen.
Lautakuntapaikkajako näyttää jännittävältä ja ratkeaa lauantaina. Työtä olen ja olemme valmiita tekemään, vaikkakin aika on rajallista. Pääasia on se, että yhdistämme huvin ja hyödyn vuorovaikutustyössä vaalien välilläkin. Haasteita on monia. Politiikka ei helppoa, mutta yhteistyön kautta hymyssä suin uskon, että saamme jotakin hyvää aikaseksi. Kukaan ei voi tietää tai hallita kaikkea. Tämä on se syy, miksi minusta ei koskaan tulee yksilöpelaajaa. Olen ja haluan olla joukkuepelaaja politiikan kentällä. Ihminen, joka huomioi erilaisia mielipiteitä, kuuntelee ja pohtii siihen asti kun on päätöksen teon paikka.
Minulle tukiryhmä on tärkein voimavara ja haluan pitää joukkueeni lähelläni myös vaalien välillä. Jos haluat aktiivisemmin mukaan tukiryhmääni, laita meiliä.
Lautakuntapaikkajako näyttää jännittävältä ja ratkeaa lauantaina. Työtä olen ja olemme valmiita tekemään, vaikkakin aika on rajallista. Pääasia on se, että yhdistämme huvin ja hyödyn vuorovaikutustyössä vaalien välilläkin. Haasteita on monia. Politiikka ei helppoa, mutta yhteistyön kautta hymyssä suin uskon, että saamme jotakin hyvää aikaseksi. Kukaan ei voi tietää tai hallita kaikkea. Tämä on se syy, miksi minusta ei koskaan tulee yksilöpelaajaa. Olen ja haluan olla joukkuepelaaja politiikan kentällä. Ihminen, joka huomioi erilaisia mielipiteitä, kuuntelee ja pohtii siihen asti kun on päätöksen teon paikka.
Minulle tukiryhmä on tärkein voimavara ja haluan pitää joukkueeni lähelläni myös vaalien välillä. Jos haluat aktiivisemmin mukaan tukiryhmääni, laita meiliä.
keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008
Paikkapolitikointi loppusuoralla
Minulta on kyselty useaan otteeseen, miltä vaalitulos sinusta näyttää. Olen ollut aika vaitonainen, koska tulos oli minulle suhteellisen tuntemattomana ihmisenä hyvä, vaikka puolue hävisikin viisi paikkaa. Lisäksi paikkaneuvottelut ovat olleet haastavat. Haastavammat kuin viimeeksi.
Helsingin demareille ja myös minulle tilanne on ollut vaikea. Vaalitappion jälkeen neuvotteluissa eripuolueiden kesken luottamushenkilöpaikat vähenivät selvästi muun muassa kaupungin hallituksessa ja lautakunnissa. Puolueiden neuvottelujen jälkeen, Stadin Demarien sisällä räätälöidään esitys. Siis se kuka menee ja mihin. Vääntö, jossa vaalituloksen lisäksi persoonalliset ominaisuudet ratkaisevat.
Neuvottelut ovat pitkät ja monimutkaiset, mutta loppujen lopuksi äänestysten jälkeen saadaan rustatuksi esitys, joka toivon mukaan kelpaa piirikokoukselle siis Stadin Demarien ylimmälle päättävälle elimelle. Tällöin työ on loppusilausta vaille valmis. Nyt, lauantaina, on edessä jännittävä piirikokousviikonloppu, missä luottamushenkilöt valitaan.
Muutama ahkera ja hyvä tyyppi on esityksessä edelleen ilman toivomaansa luottamuspaikkaa. Tämä luo jännitystä, äänestetäänkö lauantain piirikokouksessa tuntitolkulla vai meneekö asiat eteenpäin yhdellä nuijan kolautkusella. Tämä viikko vielä keskustellaan, arvioidaan ja pohditaan. Nähtäväksi lauantaina jää, kuinka käy. Kuka toimii ja missä paikassa.
Helsingin demareille ja myös minulle tilanne on ollut vaikea. Vaalitappion jälkeen neuvotteluissa eripuolueiden kesken luottamushenkilöpaikat vähenivät selvästi muun muassa kaupungin hallituksessa ja lautakunnissa. Puolueiden neuvottelujen jälkeen, Stadin Demarien sisällä räätälöidään esitys. Siis se kuka menee ja mihin. Vääntö, jossa vaalituloksen lisäksi persoonalliset ominaisuudet ratkaisevat.
Neuvottelut ovat pitkät ja monimutkaiset, mutta loppujen lopuksi äänestysten jälkeen saadaan rustatuksi esitys, joka toivon mukaan kelpaa piirikokoukselle siis Stadin Demarien ylimmälle päättävälle elimelle. Tällöin työ on loppusilausta vaille valmis. Nyt, lauantaina, on edessä jännittävä piirikokousviikonloppu, missä luottamushenkilöt valitaan.
Muutama ahkera ja hyvä tyyppi on esityksessä edelleen ilman toivomaansa luottamuspaikkaa. Tämä luo jännitystä, äänestetäänkö lauantain piirikokouksessa tuntitolkulla vai meneekö asiat eteenpäin yhdellä nuijan kolautkusella. Tämä viikko vielä keskustellaan, arvioidaan ja pohditaan. Nähtäväksi lauantaina jää, kuinka käy. Kuka toimii ja missä paikassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)