Mirkan mietteitä - Ole hyvä.

Blogini muuttaa!

2009-01-08T12:53:00.003+02:00

Blogini on muuttanut wordpressiin, klikkaa siis itsesi uuteen päivittyneeseen ympäristöön, jossa jatkossa luettavissa kuulumiset Helsingin teknisten palvelujen lautakunnasta sekä valtuustosta kun varasijalta pääkallonpaikalle pääsen:

http://mirkavainikka.wordpress.com

Fiiliksiä vuodelta 2008

2009-01-07T11:02:00.002+02:00

Vuoden vaihde saa minut aina pohtimaan mennyttä ja tulevaa. Takana on niin megamageita kivoja juttuja kuin kurjia juttuja. Mennyt vuosi oli itselleni jotenkin mukavan iisi, vaikka sen aikana tapahtui paljon.

Vuonna 2008 työskentelin useissa pätkissä useissa paikoissa. Toimin lastentarhanopettajana, lähihoitajana, vastuuhoitajana ja sosiaaliohjaajana. Näin elämää eri näkövinkkeleistä ja pohdin paljon perusasioita. Mitä ihminen oikeasti tarvitsee?

Ihmisoikeusasiatkin mietittyttivät usein arjen tasolla. Erilaisissa laitoksissa pohdin ihmisten oikeutta elää vapaana ja toisten ihmisten oikeutta rajoittaa toisen oikeutta. Pohdin jatkuvasti mikä on oikein ja mikä väärin. Välillä pohdin yhdessä työporukkani kanssa myös ihmisarvoa ja sitä kuinka se ilmenee elämänkaaren eri päissä laitoksissa ja avopalveluiden puolella.

Vuosi 2008 oli minulle oppimisen vuosi. Opin paljon elämästä. Kuulin useita elämänkertoja ja ammensin tietoa, joka todennäköisesti vaikeuttaa päätöksen tekoa. Samaan aikaan tämä tieto kyllä kasvatti ajatteluani ja varmasti myös auttaa välillä päätöksenteossa. Asiat kun eivät ole mustavalkoisia.

Samalla kotona palasimme perusasioiden pariin. Työ-, perhe-elämän ja politiikan yhteensovittaminen oli yksi arkemme haaste, jonka kanssa on tultava toimeen niin, että asiat saavat sopivat mittasuhteet. Organisointitaitoa tämä elämäntyyli kyllä vaatii sekä sen tiedostamisen, mikä oikeasti tekee ihmisen onnelliseksi.

Minut tekee onnelliseksi vapaa-aika perheeni kanssa ja ihminsen hyvinvoinnin edistäminen edes vähän. Olen huomannut, että arjesta nauttivan minän rinnalla elää idealistiminä, joka ei voi sulkea silmiä epäreiluilta jutuilta. Ihminen, joka haluaa vaikuttaa asioihin laajemminkin.

Ajattelinkin jatkaa vuonna 2009 samalla tyylillä ja vastaanottaa uudet haasteet hymyssä suin vastaan.

LEPPOISAA JOULUA!

2008-12-24T09:22:00.003+02:00

Kuvassa Niki, Joulupukki ja Neo

Rajansa kulutusjuhlinnallakin

2008-12-23T09:23:00.001+02:00

Juttelin taannoin ystäväni kanssa, joka oli raivostunut joululauhajapaperiostoksilla. Toinen toistaan kauniimmat, kiitävät jaturhat paperi rullat maksoivat useita euroja.

Päivittelimme ystäväni kanssa lahjapaperin määrää, joka tulee yhden perheen joulupaketeista. Samalla tuskailimme paperia, joka ei yleensä ole kierrätyskelpoista ja vaikka olisikin, eipä tuota tiedä. Eikä lapsiperheellä välttämättä ole niitä ylimääräisiä euroja paperiin - hyvä kun saa lahjat hankittua. Ystävälläni oli ajatus, jota hän testaili minulle. Hän oli ajatellut paketoida lahjat sanomalehtipaperiin ja korsitella paketit jotenkin ekologisesti.

Päätin, että näin minäkin tulen toimimaan. Käytän kaapinperältä löytyvät vanhat joulupaperit, ja sen jälkeen en joulupaperia osta, vaikka toimintaani kritisoitiinkin jo naisten hömpötykseksi.

Stadin Demarit valitsivat edustajansa

2008-12-13T13:33:00.002+02:00

Stadin Demarit pitivät piirikokouksen aamupäivällä. Joistakin asioista äänestettiin. Piirikokous valitsi minut teknisen palvelun lautakunnan puheenjohtajaksi. Minulle valinta tuntui luontevalta, koska olen toiminut kohta neljä vuotta liikepalvelulautakunnassa, jonka toiminnoista osa siirtyy uuteen teknisen palvelun lautakuntaan.

Kunnallisvaalien jälkeen Stadin Demarit kysyivät kaikkien ehdokkaiden toiveita suhteessa lautakuntapaikkoihin. Asetin toiveekseni paikan kaupunginhallituksessa, teknisen palvelun lautakunnan tai terveyslautakunnan puheenjohtajuuden. Ilokseni piirikokous valitsi minut yksimielisesti lautakuntaan, johon toivoinkin.

Uuden lautakunnan johtaminen on iso haaste. Se vaatii aikaa ja energiaa sekä asioihin vahvaa paneutumista. Nyt otin haasteesta tukevan kopin. Työskentely lautakunnan asioiden parissa jatkuu. Edessä on jotain uutta ja jotain vanhaa.

Täältä löytyy kaikki piirikokouksen valinnat. - Ole hyvä.

Tukiryhmä tärkein voimavarani -Vaalien välilläkin.

2008-12-12T13:23:00.004+02:00

Kunnallisvaalikampanjan tukijoukosta ydinporukka kokoontui analysoimaan vaalitulosta ja pohtimaan tulevaa. Suunta oli selvä –Eteenpäin ja mielellään nousujohteisesti ihmiselle tärkeitä asioita edistäen.

Lautakuntapaikkajako näyttää jännittävältä ja ratkeaa lauantaina. Työtä olen ja olemme valmiita tekemään, vaikkakin aika on rajallista. Pääasia on se, että yhdistämme huvin ja hyödyn vuorovaikutustyössä vaalien välilläkin. Haasteita on monia. Politiikka ei helppoa, mutta yhteistyön kautta hymyssä suin uskon, että saamme jotakin hyvää aikaseksi. Kukaan ei voi tietää tai hallita kaikkea. Tämä on se syy, miksi minusta ei koskaan tulee yksilöpelaajaa. Olen ja haluan olla joukkuepelaaja politiikan kentällä. Ihminen, joka huomioi erilaisia mielipiteitä, kuuntelee ja pohtii siihen asti kun on päätöksen teon paikka.

Minulle tukiryhmä on tärkein voimavara ja haluan pitää joukkueeni lähelläni myös vaalien välillä. Jos haluat aktiivisemmin mukaan tukiryhmääni, laita meiliä.

Paikkapolitikointi loppusuoralla

2008-12-10T09:48:00.000+02:00

Minulta on kyselty useaan otteeseen, miltä vaalitulos sinusta näyttää. Olen ollut aika vaitonainen, koska tulos oli minulle suhteellisen tuntemattomana ihmisenä hyvä, vaikka puolue hävisikin viisi paikkaa. Lisäksi paikkaneuvottelut ovat olleet haastavat. Haastavammat kuin viimeeksi.

Helsingin demareille ja myös minulle tilanne on ollut vaikea. Vaalitappion jälkeen neuvotteluissa eripuolueiden kesken luottamushenkilöpaikat vähenivät selvästi muun muassa kaupungin hallituksessa ja lautakunnissa. Puolueiden neuvottelujen jälkeen, Stadin Demarien sisällä räätälöidään esitys. Siis se kuka menee ja mihin. Vääntö, jossa vaalituloksen lisäksi persoonalliset ominaisuudet ratkaisevat.

Neuvottelut ovat pitkät ja monimutkaiset, mutta loppujen lopuksi äänestysten jälkeen saadaan rustatuksi esitys, joka toivon mukaan kelpaa piirikokoukselle siis Stadin Demarien ylimmälle päättävälle elimelle. Tällöin työ on loppusilausta vaille valmis. Nyt, lauantaina, on edessä jännittävä piirikokousviikonloppu, missä luottamushenkilöt valitaan.

Muutama ahkera ja hyvä tyyppi on esityksessä edelleen ilman toivomaansa luottamuspaikkaa. Tämä luo jännitystä, äänestetäänkö lauantain piirikokouksessa tuntitolkulla vai meneekö asiat eteenpäin yhdellä nuijan kolautkusella. Tämä viikko vielä keskustellaan, arvioidaan ja pohditaan. Nähtäväksi lauantaina jää, kuinka käy. Kuka toimii ja missä paikassa.

Stadin Demareiden piirikokouspuheeni 22.11.2008

2008-11-24T08:21:00.000+02:00

Hallitus ja kokoomus ei ole valanut ihmisille toivoa, vaan ihminen on saanut puukkoa.
Me sosialidemokraatitkin saimme aikamoisen osuman. Vaikka äänestysaktiivisuus nousi, meidän tuloksessa se ei näkynyt toivotulla tavalla. Saimme vaali iltana puukkoa ja suoraan sydämeen.

Toivon, ettei kukaan ala kääntämään ja vääntämään tätä vaalitappiopuukkoa haavassa. Kuten yleensäkin ensi avussa, puukkoa ei saa kiskoa irti, sillä siitä vasta verenhukkavaara syntyy.

Meidän täytyy antaa sen olla paikallaan, ja tukea sidetarvikkein se paikoilleen. Se kyllä sattuu, mutta aikanaan oikeassa paikassa ja oikeana aikana sen voi sieltä ottaa pois.

Ehdotankin että nyt elämme puukon kanssa rintarottingilla ja katsomme eteenpäin. Muistamme, mistä tuon haavan saimme. Toimimme ja näytämme ihmisille, että Sosialidemokratia ei ole itsesäälin, vaan toivon liike.

Katsomme uuteen valtuustoryhmään, joka ei saanut puukkoa vaan uudistui. Leikkisästi ja toiveikkaana sanoen laatu korvasi määrän. Keski-ikä nuoreni ja voimme luottaa siihen, että ryhmässämme on muitakin kun Osku sammuttamassa valot tai oikeammin laittamassa ne päälle tulevina pimeinä päivinä.

Toverit, nyt ei ole aikaa voivottaa, vaikka puukko osuikin. Rakennetaan sen varaan, missä onnistuimme, kääritään hihat, Kokoomuksen sijaan tai lisäksi, ja aletaan hommiin. Tehdään työt kunnialla ja omalla arvopohjallamme eteenpäin katsoen.

Toimitaan puukosta välittämättä niin, että valojensytyttäjiä riittää tulevaisuudessa. Tänään ja seuraavassa piirikokouksessa meillä on oiva mahdollisuus siihen. Nyt asennetta ja hyviä päätöksiä.

Joutenoloa ja sairastamista

2008-11-18T10:48:00.002+02:00

Usein tunnen tuskaa, kun huomaan, että lapsi on kipeä. Mieleni muuttuu mietteliääksi. Onko lapsi oikeasti niin kipeä, että on jäätävä kotiin? Kauan ilmoitan, että joudun olemaan poissa töistä? Miten delegoin työni? Kuinka työkaverini jaksavat? Vienkö lapsen terveydenhoitajalle vai lääkäriin? jne. Lasten sairastamisessa on yksi hyvä puoli. Kun keskittyy rauhoittumaan ja rauhoittamaan lasta, pysähtyy kuuntelemaan lasta. Viime viikolla kotona sairasti Niki 2 vee ja tällä viikolla Neo 4 vee.

Nyt sairastaessa huomaan, että lapseni ovat nauttineet nimenomaan siitä, että saa olla kotona äidin kanssa. Pikku mieheni ovat köllineet kainalossa ja olemme nukkuneet yhdessä päiväunet. Olemme olleet lähekkäin ja höpöttäneet kaikenlaista mieleen juolahtanutta. Välillä asiaa ja välillä asian vierestä.

Välillä olemme nauraneet ja välillä olemme hämmästyneet toistemme nokkeluudesta. Esimerkkinä muutama kommentti lapsen suusta.

Kun Nikiä hellittiin ja kutsuttiin luokse sanoen: "Tulehan tilliäinen tänne." Poika vastasi: " En ole tilliäinen, olen päällikkö." Kun hetken päästä kutsuin poikaa pääliköksi, vastaus oli:" En ole enää päällikkö. Olen Niki Oksa." Että otahan siitä selvä.

Kun Neo heräsi eilen kipeänä ja kysyin, mihin sinua sattuu. Vastaus oli: "Keuhkoihin." Kysyin: " Tiedätkö sinä missä on keuhkot?" ja poika vastasi sormella rintaansa osoittaen: "Etkö äiti sinä tiedä? Tässä ne on."

Sairastaessa tulee köllittyä, luettua, juteltua ja hengattua yhdessä Tämä on ehdottomasti sairastamisen ainoa hyvä puoli. Kerrankin on aikaa, vain lölliä kotona.

Puoluevaltuuston kuulumisia

2008-11-16T14:45:00.002+02:00

Toimin edelleen Sdp:n puoluevaltuutettuna ja tästä syystä sain olla äänessä ja vaikuutaa Sdp:n asioihin viikonloppuna Mikkelissä. Itse puhuin ihmiselle tärkeistä asioista Suomessa ja Euroopassa. Puheenvuoroni suuressa salissa on luettavana tässä blogissa. Lisäksi työskentelin kannanottovaliokunnassa ja kävin useita keskusteluja liittyen tulevaisuuden haasteisiin.

Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa oli hyvä henki. Keskustelussa puhuttiin asioista. Muun muassa lapsista, sosiaaliturvasta, työlisyydestä, taantumasta ja tavoista, kuinka taloudelliseen haasteisiin voitaisiiin jotenkin vastata. Tärkeäksi haasteeksi puoluevaltuusto asetti talouspolitiikan suunnan muuttamisen. Jutta Urpilainen puolestaan vaati työkalupakkia työllisyyden pelastamiseksi.

Puolueen toimintaa kehitetään, tulevaisuuteen katostaan ja valmistaudutaan ensi kesän EU-vaaleihin. Asetimme viisi ensiäämäistä EU-vaaliehdokasta ja etenkin Niko Korte teki minuun vaikutuksen persoonallaan. Onnea ehdokkaille ja tsemppiä vaalitantereelle.

Oikeudenmukaisuutta Eurooppa - Puheeni Sdp:n puoluevaltuustossa 15.11.2008

2008-11-15T12:00:00.002+02:00

EU-direktiiveihin törmätessä tunteet vaihtelevat. Välillä olen ollut hämmentynyt ja huvittunut, kun olen seurannut esimerkiksi keskustelua kurkun käyryyden määrittämisestä. Toisinaan minua suorastaan pelottaa, kun tiedän, että EU:ssa ratkotaan elämääni koskevia merkittäviä asioista palveludirektiiveistä hankintojen kilpailuttamiseen oikeistovetoisesti. Onneksi direktiivikeskustelussa on niitä helmiäkin, jotka saavat hymyn huulilleni kuten esimerkiksi lasten leikkipaikkojen turvallisuutta koskevat säännöt.

Minulle on luonnollista tuntea oloni suomalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Olen kulkenut Euroopassa ja kasvanut koko ajan monikulttuurisemmaksi muuttuvassa Suomessa. Eurooppa on ollut minulle yhtä aikaa läsnä ja lähellä, sekä kaukana ja kateissa. Ystäviäni ympäri maailman, jopa vuosien takaa, tapaan nykyään lähes päivittäin facebookissa. Maailma tulee lähemmäs, mutta silti usein tuntuu, että päätökset tehdään, jossain kaukana, Euroopassa. Paikassa, johon on vaikea saada yhteyttä. Tämä haaste - demokratiavaje vaatii työstämistä jatkossakin.

EU on tuonut ihmiselle arkeen taloudellista vakautta ja rauhaa. Moni seurasi salaa helpottuneena Islannin kamppailua valuuttaongelmiensa kanssa ja näki ensimmäistä kertaa yhteisen valuutan edut. EU on osaltaan tehnyt arjesta turvallisempaa ja ennakoitavampaa. Eurooppa on tullut lähemmäs ihmistä. Kansainvälisyys näkyy niin koulutusovien aukeamisena kuin kahvilakulttuurinakin. Suomalaiset sukkuloivat työmatkoilla Brysselissä ja Pariisissa yhtä sujuvasti kuin ennen Turussa ja Rovaniemellä. Olemme kansainvälisempiä ja erilaisuus on välittynyt arkipäivämme rikkautena.

Euroopassa tehdyt päätökset ovat entistäkin lähempänä ihmisen arkea, eivät jossain kaukana. Oikeisto puhuu usein sosiaalisista ja taloudellisista kriiseistä niin kuin ne olisivat väistämättömiä eräänlaisia luonnonlakeja. Lisäksi koska ne tapahtuvat Euroopan tasolla, ne nähdään tavallisen ihmisen ulottumattomissa oleviksi asioiksi, joita emme pysty hallitsemaan. Todellisuudessa me ihmiset hallitsemme EU:ta ja EU:ssa voimme turvata ennaltaehkäisevät investoinnit talouden muuttamiseksi ihmisille voimavaraksi. Esimerkkinä mainittakoon meidän sosiaalidemokraattien halu parantaa koko Euroopan alueella sekä miesten että naisten oikeutta vanhempainvapaisiin.

Eurooppa on suuri talousalue, jolla on varaa pitää huolta ihmisestä, jos niin tahdotaan. Eurooppa tarvitsee tervettä järkeä ja määrätietoista oikeudenmukaisuuspolitiikkaa. Eurooppa tarvitsee sosialidemokraatteja, ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmistä. Ihmisiä, jotka haluavat huolehtia kanssaihmisistään tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Koppi ihmisestä, lapsesta ja aikuisesta. -Puheeni Sdp:n puoluevaltuustossa 14.11.2008

2008-11-14T17:30:00.000+02:00

Vastaako Sdp ihmisen hätään? Elääkö Sdp ajan hermolla? Monista vaikeista asioista on vaiettu tässäkin puolueessa. Monia ihmiselle merkittäviä asioita ei ole nostettu keskiöön ja puhuttu avoimesti oikeudenmukaisuudesta. Tästä syystä päätinkin puhua vaikeasta ja haasteellisesta aiheesta. Lapsen hädästä.

Yhteiskuntamme on aikuislähtöinen, usein liian aikuislähtöinen. Tällöin pienet jäävät jalkoihin. Jotta tulevaisuudessa yhteiskuntamme olisi hyvä paikka pienen ihmisen kasvaa, meidän aikuisten on oltava herkkiä ja ymmärtäväisiä. Meidän on opittava, ettei aikuislähtöisyyden tarvitse olla vastakohta lapsilähtöisyydelle, vaan ne voivat kulkea käsi kädessä, rinta rinnan.

Monen suomalaisen koskemattomuutta on loukattu. Ihmisoikeuksia kunnioittavat lait ovat olleet voimassa vuosia, mutta maailma ja ihmismielet eivät ole vielä täysin niitä sisäistäneet. Monet tavat ja asenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. Edelleen lapsia kohdellaan kaltoin, mikä on aina riski lapsen terveelle kasvulle.

Vanhemman käytöksen ja ohjeiden on oltava linjassa. Niiden on oltava ymmärrettäviä ja oikeudenmukaisia. Kasvattaminen on kärsivällisyyslaji. Kasvattajan on otettava vastaan lapsen tunnereaktiot, opetettava ja ymmärrettävä lasta. Asioita on katsottava lapsen näkökulmasta, samalla rajoja lapselle asettaen.

Aikuislähtöisessä yhteiskunnassamme aikuiset ovat usein neuvottomia lasten kasvun ja kehityksen edessä. Monet perustelevat kasvatusmetodejaan vanhojen kansan sanontojen kautta, ei nykytiedon. Usein pelätään, että lapsi lellitään pilaalle tai että lapsi ylpistyy liikaa, jos häntä kehutaan liikaa. En usko, että näin on, pikemminkin päinvastoin. Uusi ajankohtainen tieto onkin nostettava esiin etenkin lasten vanhempien ja muiden kasvattajien käyttöön.

Pienet tarvitsevat puolustajansa. Pienet tarvitsevat Sdp:tä äänitorvekseen. Meidän täytyy jatkaa perhekeskusten, varhaisen puuttumisen keinojen ja ennalta ehkäisevien palveluiden kehittämistä, mutta ennen kaikkea meidän on puhuttava oikeudenmukaisuudesta. Ollaan rohkeita ja ollaan inhimillisiä. Otetaan tukeva koppi ihmisestä, lapsesta ja aikuisesta. Vaikeneminen ei ole kultaa. Sitä on oikeudenmukaisuus ja terve järki.

Tilastoja kunnallisvaaleista Helsingissä

2008-11-13T13:54:00.001+02:00

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastojulkaisu löytyy täältä - Ole jyvä

Helsingin valtuustokokous netissä

2008-11-12T12:41:00.005+02:00

Tänä vuonna lähetetään koeluontoisesti kolme valtuustokokousta suorana netissä: 12.11. klo 16, 26.11. klo 18 ja 10.12. klo 17.

Kaupunginvaltuusto käsittelee 12.11. talousarvioehdotusta ja aloitemietintöä. Kaupunginvaltuusto päättää vero- ja kiinteistöveroprosentit ja hyväksyy vuoden 2009 talousarvion.

Katso ihmeessä.

Lopullinen äänimääräni on 640

2008-11-01T13:56:00.003+02:00

Kiitos kaikille minua tukeneille. Työ jatkuu.

Kaikkien äänimäärät

Joukkuehenkeä Stadin Demarit

2008-10-29T08:47:00.002+02:00

Nämä kunnallisvaalit näyttivät sen, että Helsingissä vaalityö tehdään pitkäti median kautta ja vaalien välillä. Yhteen hiileen puhaltava valtuustoryhmä on ehdottomuus menestyksekkäälle Helsinkipolitiikalle. Tässä meillä Stadin Demareilla on opittavaa. Valtuustoryhmässä ja muissa Stadin Demareiden foorumeissa on keskusteltava avoimesti, pohdittava vaihtoehtoja ja siten etsittävä politiikan linjaa.

Helsingissä vaalitulos ei ollut torjuntavoitto, vaan rehellinen tappio. Tulos sai minut mietteliääksi, vaikka menivät omalta osaltani hyvin. Minä suunnilleen tuplasin oman vaalitulokseni edellsestä kerrasta ja olen luottavainen luottamuspaikkajaon suhteen. Kuitenkin Stadin Demareiden toiminnan on uusiuduttava.

Näen paljon positiivista uudessa valtuustoryhmässä. Uskon, että ryhmä uudistui sen verran, että yhteishenki saadaan kuntoon. Ryhmä nuoreni, vaikei nuoria valtuutettuja valittukaan. Jotkut vanhat konkarit tekivät tilaa ja jotkut tippuivat. Tilalle nousi hiukan nuorempaa porukkaa. Valtuustoryhmässäkään Osku ei enää ole yksin, ainoana nuorena, koska jokaiseen kokoukseen kutsutaan viisi ensimmäistä varavaltuutettua.

Nyt helsinkiläisen demarin on luotettava uusiin valtuutettuihin. Lisäksi on tehtävä rakentavia päätöksiä niin piirikokouksessa kuin paikkajaossa piirihallituksessa. Tällä valtuustokaudella useat nuoret ovat saaneet kokemusta lautakuntatyöskentelystä ja toivonkin, että he saavat jatkaa työtään, vaikkakaan vaalit eivät nuorilla menneet ihan putkeen. Muisteaan, että iältään nuori voi edustaa lautakunnassa kokemusta.

Selkäsuoraksi Stadin Demarit. Kannetaan vastuumme, uudistutaan sopivasti ja ollaan itsevarmempia. Inhimilliset ajatuksemme on edelleen tuoreita ja tärkeitä Helsingille.

Sdp:lle Helsingissä häviö

2008-10-27T02:37:00.002+02:00

Tässä tilanteessa oma tulokseni näyttäytyy hyvänä. Sdp hävisi Helsingissä 5 paikkaa ja minä olen varavaltuutettuna. Äänimääräni oli 629 ääntä. Viimeiseen läpimenijään eroa ei ollut kuin noin 100 ääntä. Lopullinen tilanne varmistuu vasta tarkastuslaskennan jälkeen.

Kiitos kaikille, jotka olette tukeneet, luottaneet ja äänestäneet minua. Työ jatkuu.

Viimeistä päivää 832

2008-10-26T10:04:00.002+02:00

Tänään on viimeinen mahdollisuus äänestää. Kehotankin ihmistä pitämään huolta omasta osuudesta ja suuntaamaan läpi vesisateen äänestämään!

Sunnuntaina äänestämään - Numeroni on 832.

2008-10-25T18:28:00.001+03:00

Ehdokas 832, asiaa.

2008-10-24T22:00:00.002+03:00

Klikkaa kuvaa, mikäli haluat nähdä tekstin ;)

Kuvia vaalityön tiimellyksestä

2008-10-24T21:31:00.009+03:00

Ääni paikallaan :)

2008-10-24T08:27:00.001+03:00

Tukiryhmäni ja minä olemme kiertäneet erilaisia paikkoja, tavanneet runsaasti innostuneita ihmisiä ja saaneet eväitä ihmisten tarpeiden tekemiseksi näkyväksi Helsingissä.

Tapahtumissa on ollut porukkaa. Tilaisuuksissa on ollut erinomaisen hyvä henki. Ihmiset ovat kiinnostuneita sosialidemokraattisesta vaihtoehdosta. Turvallinen arki tasa-arvoisine palveluineen on tärkeää jokaiselle suomalaiselle.

Ratkaisevat päivät ovat vielä edessä. Suuri osa äänestäjistä miettii vielä vaalipäivänä äänestämään lähtemistä. Galluppeja on tehty runsaasti ja kaikissa on yksi yhteinen piirre - tasaväkisyys kolmen suurimman puolueen osalta. Tilanne on siis äärimmäisen jännittävä. Tiedän, että jokainen ääni ratkaisee ja ratkaisun aika on käsillä sunnuntaina. Yksi ääni voi olla kenties juuri se ratkaiseva ääni!

Haluankin vielä muistuttaa, että vaaliuurnilla Vaikeneminen ei ole kultaa.

Ja lopuksi, mun numerohan oli 832. :)

Ihmisen tavattavissa, Ihmisen asialla

2008-10-23T19:36:00.007+03:00

24.10 PE klo 17-18 Vaaliauto, Jakomäki
24.10 PE klo 18 Mirka Oksa ja Ilkka Taipale Kontulan ostarilla

25.10. LA klo 9.30-11 Itäkeskus
25.10 LA klo 14-16 Ylä-Malmintori haltuun, ilmapalloisku ;)

Ihminen tulee AINA ensin. - Vaikeneminen ei ole kultaa.

2008-10-23T19:34:00.000+03:00

Ohjelmani inhimillisemmän ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta. - Ole hyvä.

2008-10-22T22:04:00.004+03:00

Hyvässä kunnassa Ihminen tulee AINA ensin. Päätöksenteossa on sijoitettava ihmiseen. Kunnassa asuu monenlaisia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, terveitä ja sairaita. Raha ei saa ratkaista sitä, millaista palvelua ihminen saa. Vaikeatkin asiat ovat kohdattava ja päätökset perusteltava huolellisesti. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta Vaikeneminen ei ole kultaa.

Työtä ihmisen turvallisen elämän puolesta on jatkettava. Turvallisuutta yhteiskunnassa lisäävät työ, asunto ja laadukkaat palvelut. Palkkaerojen kasvu ja pätkätyöt syövyttävät toimivaa yhteiskuntaa. Köyhyyttä ja syrjäytymistä on vähennettävä. Lisäksi hyvinvointiin kuuluu turvallisuus leikkipaikoilla, kaduilla ja työpaikoilla. Tarvitaan järjestystä ja uudenlaista yhteisöllisyyttä takaamaan Helsingin viihtyvyyttä. Läsnäoloa ei korvata rahalla.

- Helsingin varallisuutta helsinkiläisille
- Ihmistä ei saa jättää yksin.
- Laadukasta hoitoa ja hyvinvoivia hoitajia.
- Tarvitaan kunnallisesti tuotettuja palveluita.
- Ostopalveluita vain, jos ne tuovat lisäarvoa ihmiselle.
- Henkilöstön asema ja hyvinvointi turvattava.
- Malmista koillisen elämys- ja palvelukeidas.
- Toimia rikollisuuden ja päihdeongelmien vähentämiseksi.
- Pois pissit ja bissepullot lasten leikkipuistoista.
- Järjestystä ja järjestyksen valvontaa.

Käsi sydämellä.

Ratkaisujen aika

2008-10-21T12:29:00.001+03:00

Kampanjaa tehdessä, pysähtyy miettimään mitä Helsinki tarvitsee. Usein kuulee ihmisiltä, että vastakkainasettelun aika on ohi. Kuitenkin vastakkain asetteluun törmää useissa, ajoittain kummallisissa, kohdissa. Uskon, että vastakkainasettelun aika on ohi ja mietin mikä aika nyt sitten on. Mielestäni nyt on yhteistyön ja luovien ratkaisujen aika.

Itse kaipaan politiikalta tilaa keskustella asioista pintaa syvemmältä. Niin, että voisimme käydä aitoa julkista dialogia. Ei niin, että kysytään suuresta kokonaisuudesta ja ehdokkailla on tilaa vastata lauseella tai kahdella. Lyhyet vastaukset tarkoittavat pinnallisuutta. Niillä ei päästä koskaan pintaa syvemmälle. Esimerkiksi kaipaan aitoja parannuksia koulujen arkeen. Kaipaan lisää resursseja terveydenhoitajien työskentelyyn. Lisäksi kaipaan uusien ammattilaisten ammattitaidon käyttöön ottoa ja koulusosionomeja, jotka voisivat tuoda oman ammatillisen lisäsatsauksen koulujen arkeen.

Kaipaan uusien ratkaisujen politiikkaa. Politiikkaa, jossa pohditaan ja keskustellaan avoimesti. Politiikkaa, jossa ollaan luovia ja mietitään päiväkotien ja koulujen arkea kokonaisuutena. Vastataan todellisiin haasteisiin, unelmoidaan ja etsitään ratkaisuja unelmien toteuttamiseksi.

Tervetuloa

2008-10-18T15:42:00.001+03:00

Reiluutta Helsinki.

2008-10-17T08:44:00.001+03:00

Ikärakenteemme muuttuessa on sijoitettava ihmiseen. On pidettävä huolta siitä, että hoitoa ja hoivaa on sitä tarvitseville. Ihmisen on voitava luottaa Helsinkiin. Saman aikaisesti rentoutuminen on pakollista ja vastuun kantajan rooli ei saa painaa liikaa työikäisen ihmisen harteilla.

Jatkuva suorittaminen. Huoli läheisistä ja kiire tappaa aikuisen henkisen läsnäolon niin kotona kuin työpaikallakin. Tarvitsemme tulevaisuudessakin vankkaa ja laadukasta palveluverkkoa, joka vastaa ihmisen tarpeeseen.

Liian moni, kunnan matalapalkkainen työntekijä keikkailee vakityönsä lisäksi. Tarvitsemme Helsingin kunnantyöntekijöiden matalia palkkoja kohtuullistamaan Helsinkilisän, jotta kaupungin työntekijät voivat asua tulevaisuudessakin Helsingissä

Tarvitsemme vahvaa ja välittävää Helsinkiä. Helsinkiä, joka tukee aidosti ihmistä.

Tule tapaamaan tänään Kolmelle Sepälle klo 17-> :)

2008-10-15T14:37:00.000+03:00

Huomenna pääsee äänestämään :)

2008-10-14T19:40:00.004+03:00

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 15. lokakuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa kestää viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 21. lokakuuta.

Täältä löytyy ennakkoäänestyspaikat Helsingissä. Mukaan tarvitset henkilöllisyystodistuksen.

Laadukasta hoitoa ja hyvinvoivia hoitajia

2008-10-13T09:27:00.002+03:00

Hoitohenkilökunnan hyvinvointi on nyt nostettava laajemmin keskusteluun. Palkat ovat yksi asia, joihin on tultava parannusta tavalla tai toisella, itseasiassa kaikilla matalapalkka-aloilla. Se liittyy oleellisesti hoitajien hyvinvointiin ja samalla hoidon laatuun. Valtuustossa palkkaukseen voidaan vaikuttaa, mikäli tahtoa löytyy ns. palkkojen Helsinkilisän kautta.

Mielestäni on kohtuutonta, että useat hoitajat tekevät useaa työtä. Työelämässä olen monesti törmännyt hoiva-alan henkilökuntaa, joka tekee raskasta työtä ensin kahdeksan tuntia omaassa työssään ja sitten vaikkapa keikkaillen muutamassa muussa yksikössä. Kun työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, on tämä tilanne kestämätön.

Yhdellä palkalla on tultava toimeen myös Helsingissä ja koska vanhasta alueellisesta maksuluokkajaottelusta on Tupoissa luovuttu, Helsingin on huolehdittava hoiva-alojen ihmisistä. Niin sairaanhoitajista, lähi- ja perushoitajista kuin laitoshuoltajistakin.

Matalapalkka-aloille tarvitaan Helsikilisä.

Stadin Demarien kannanotto Helsingin budjettiin

2008-10-08T20:39:00.004+03:00

DEMARIT TARJOAVAT KORJAUKSIA KAUPUNGINJOHTAJA PAJUSEN BUDJETTIEHDOTUKSEEN

Demarien valtuustoryhmä, lautakuntaedustajat ja piirihallituksen jäsenet käsittelivät yhteiskokouksessaan sunnuntaina 5.10. kaupunginjohtaja Pajusen Budjettiehdotusta ja esittävät muille poliittisille ryhmille sovittavaksi seuraavista parannusehdotuksista:

1. Toisin kuin budjettiehdotuksessa esitetään demarit torjuvat kaikki
joukkoliikenteen lipunhintojen korotukset.

2. Vaikean asuntotilanteen helpottamiseksi kaikkien Helsingin kaupungin vuokraamien asuntotonttien vuokria tulee alentaa 25:llä prosentilla siten, että vuokra alennetaan ensi vuoden alusta lukien neljästä prosentista kolmeen prosenttiin tontin pääoma-arvosta laskettuna.

3. Lasten ja nuorten hätää helpotetaan lisäämällä olennaisesti nuorten mielenterveysongelmien hoitoon tarkoitettuja varoja. Lasten ja nuorten kouluterveydenhuoltoa parannetaan lisäämällä erityisesti terveydenhoitajien, psykologien ja lääkärien virkoja.

4. Terveyskeskuslääkärien ja sairaanhoitajien määrää lisätään hoitojonojen välttämiseksi siten, että alueellinen ja hoidollinen tasa-arvo toteutuu kaupungin eri alueilla ja terveyseroja tehokkaasti vähennetään.

5. Vanhustenhuollon kapeikot poistetaan lisäämällä olennaisesti hoitohenkilökunnan määrää. Kaupunginvaltuuston päätös olennaisesti lisätä palveluasuntojen määrää toteutetaan.

6. Esikoululaisten päivähoitomaksun perimisestä luovutaan kokonaan.

Lisätietoja:

Kai Kalima

valtuustoryhmän pj

0400 463 483

Turvaa ihmiselle

2008-10-08T08:43:00.001+03:00

Minulla on monenlaisia unelmia. On isoja ja pieniä, realistisia ja epärealistisia. Olen tavannut erilaisia ihmisiä ja tapaan päivittän. Elämä on yllättänyt useat meistä ja yhdessä olemme todenneet, ettei elämä ole helppoa. Ei kenellekään. Tästä syystä tarvitsemmekin yhteiskuntaa, joka nappaa meistä tukevan kopin, kun elämä potkaisee kovaa.

Maailmassamme suututtavat arkiset asiat, kuten tupakantumpit ja lasinsirpaleet ostarilla tai leikkipaikalla. Haluamme elää viihtyisässä ja siistissä Helsingissä. Haluamme turvaa lapsille ja järjestystä ihmisille, jotta meillä kaikilla olisi mukavampi olla.

Toivomme turvallista arkea niin itsellemme kuin läheisillemme. Tiedämme, että naapurin pahoinvointi heijastuu elämäämme. Tästä syystä haluamme, että Helsinki on reilu, tasa-arvoinen ja inhimillinen kaupunki, jossa läsnäola ei korvata rahalla. Haluamme laadukasta huolenpitoa lapsillemme, vanhemmillemme ja isovanhemmillemme, kun he sitä tarvitsevat.

Helsingissä monia palveluita on kilpailutettu ja yksityistetty. Ymmärrämme buumin vain jos kilpailuttaminen tuo lisäarvoa helsinkiläiselle. Yleensä kuitenkin on kyseessä ideologinen kilpailuttaminen porvareiden enemmistön halusta. Tämä ei lisää hyvinvointia, vaan riskeeraa sen. Markkinoilla kun ei ole vastuuta olla oikeudenmukainen ja reilu.

Helsingin pitää muistaa ihminen. Se, että kunnan tehtävänä on tuottaa palvelut ihmisille. Kunnan tehtävä ei ole ottaa riskejä, kuntalaisten rahoilla, vaan huomioida helsinkiläinen ja toimia helsinkiläisen hyvinvoinnin puolustajana. Tavoitteena on oltava se, että helsinkiläinen voi uskoa tulevaan, haaveilla ja ajoittain haaveet käyvät todeksi.

Ihminen tulee AINA ensin.

2008-10-06T19:33:00.001+03:00

Ideoita vaalikentiltä ihmisen hyväksi

2008-10-06T08:45:00.000+03:00

Vaalikentillä saa tilaisuuden kuulla ihmisten elämän tarinoita ja ehdotuksia kuinka yhteiskuntaamme tulisi kehittää paremmaksi paikaksi meille kaikille.

Monilla on suuria ennakkoluuloja suhteessa ehdokkaiden rehellisyyteen ja aitouteen toimia edistäen tärkeitä asioita. Heille olen ottanut tavaksi sanoa, että edistän samoja asioita joka tapauksessa työssäni ja toimiessani järjestöissä. Monet haluavat haastatella ja kuulla, olenko oikeasti sellainen ihminen, millaiselta vaikutan esitteissä ja puheissa.

Osa haluaa tehdä kehittämisehdotuksia. Sunnuntaina erityisesti yksi ehdotus jäi mietittyttämään minua. Kyse oli siitä, että apteekkien pitäisi toimia tulevaisuudessa terveysasemilla. Todella kiehtova ajatus. Kun trendi on ollut se, että terveysasemia pyritään keskittämään täyden palvelun terveysasemiksi hyvän julkisen liikenteen äärelle ei ihan joka lähiöön. Tällöin terveysasemista on tultava selvästi nykyistä paremmin ihmistä palevelevia. Lisäksi sairaiden ihmisten juoksuttaminen terveysasemalle, labraan ja apteekkiin on kohtuutonta, sairaan ihmisen tulee saada kaikki hoidon näkökulmasta välttämättömät palvelut samasta paikasta. Ehdotus oli mielestäni todella harkitsemisen arvoinen. Asiaa täytyy edistää puolueessa ja siten valtakunnanpolitiikassa sekä lisäksi Helsingingissä.

Olen aina iloinen, kun kuulen uusia ehdotuksia, jotka oikeasti parantaisivat ihmisen elämää.

Inhimillisempi ja tasa-arvoisempi Helsinki

2008-09-30T21:56:00.005+03:00

Tukiryhmäni tapaa 2.10.2008 klo 17.00 Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5B). Kokouksessa julkaistaan tavoitteeni Inhimillisemmän ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta.

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa.

Hyvinvoinnin turvaaminen on intohimoni

2008-09-29T09:25:00.002+03:00

Päässäni pyörivät pienet ja isot asiat. Välillä pohdin teiden kuntoa ja kehä I:sen aamuruuhkaa, kun toisinaan mietin isoja periaatteita tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, itsenäisyyttä. Mietin hyvinvointiyhteiskuntamme uhkakuvia ja mahdollisuuksia. Kilpailua ja yhteistyötä. Kaikissa asioissa on puolensa, niin hyvässä kuin pahassakin.

Peilaan asioita omaan elämänkokemukseeni. Työkokemuksesta pinnalla on se, kuinka ihmisiä kohdellaan ja voidaan kohdella, ovat he sitten puheessa ja työsuhteen muodon mukaan asukkaita, asiakkaita, lapsia, vanhempia tai potilaita. Kysymys on aina monimutkainen, kun pitää huomioidan ollaanko avo- vai laitostyössä.

Tarvitsen herkkää ihmisen kuulemisen kykyä ja luottamuksen osoituksia, kuitenkin tiedostaen, ettei toinen ehkä toimi oikeudenmukaisesti ja reilusti, jolloin tehtäväkseni jää huomata, ettei sopimuksista pidetä kiinni ja nostaa ikävä todellisuus puheen aiheeksi. Samaa kykyä tarvitsen politiikassa. Tiedän, että monilla ihmisillä on omia intressejä, vaikkeivat he sitä minulle kerokkaan.

Tarvitsen kykyä kuunnella ihmistä ja kykyä ymmärtää. Vastapainoksi tarvitsen itsetuntemusta ja kykyä tietää, oman taustani. Tarvitsen tiedon, miksi olen politiikassa ja miksi en ole. Tarvitsen tiedon, milloin haluan tehdä politiikkaa ja milloin en. Haluan kasvaa politiikassa ja olenkin jo kasvanut.

Olen tullut politiikkaan lähihoitajana, joka halusi vaikuttaa vanhuspuolen asioihin. Mennä sinne, missä työtäni ja asiakkaitani koskevat välillä käsittämättömät päätökset tehdään. Opiskelin sosionomin tutkinnon ja työskentelin erilaisissa työtehtävissä ihmisen hyvinvoinnin puolustamiseksi. Toimin erilaisten ihmisten tukijana, lasten ja perheiden, toisenasteen opiskelijoiden, vanhusten, mielenterveyskuntoutujien, psyykkisesti sairaiden vanhusten ja nyt päihdeperheiden.

Elämänmatkan varrella itselleni syntyi kaksi poikaa, jotka ovat vain vahvistaneet tarvettani osallistua ja vaikuttaa. Haluan turvata lapsieni elämän kaikin keinoin, joita minulla on käytettävissä ja uskoin, että hyvinvoinva yhteiskunta on parasta, mitä voimme tarjota lapsillemme.

Haluan puhua avoimesti vaikeistakin asiosita. En halua leikkiä kaikkitietävää, koska en sitä ole. Haluan olla ihminen, kuten kaikki, joiden kanssa tai parissa olen työskennellyt, vaikkakin ymmärrän nykyään jonkin verran kilpailuttamisesta ja Helsingin budjetti käytännöistä. Minulle ensiarvoisen tärkeää on se, että ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta ja teen tätä työtä joka tapauksessa.

Jos jostakin syystä ovi Helsingin kaupungin valtuustoon ei aukea, en ole luovuttajatyyppi. Aion toimia joka tapauksessa ihmisen ja hänen hyvinvointinsa puolesta, ainakin työelämässä ja järjestöissä.

Vaalikuvat

2008-09-23T19:54:00.005+03:00

Tänään sain vaalikuvani... -Ole hyvä.

Vaikuttamisen halua

2008-09-22T22:18:00.003+03:00

Vaalien lähestyessä mietin, miksi minä olen ehdolla valtuustoon? Mitä minulla on annettavaa ja minkä vuoksi lupauduin ehdokkaakmsi? Samalla lenkkipolulla, punttisalilla ja monissa muissa paikoissa tulee vastatuksi omiin kysymyksiin itselle. Se ei kuitenkaan riitä, vaan haluan vastata myös kaikille niille, jotka miettivät miksi minä olen mukana politiikassa.

Minulle ehdokkaaksi lähteminen oli luonnollinen jatkumo vaikuttamistyössä. Olen toiminut ja toimin jatkossakin edistäen minulle tärkeitä asioita niin työssäni lähihoitajana ja sosionomina kuin politiikkona kunnassa ja järjestöissä. Lisäksi olen ollut ehdolla kaksissa eduskuntavaaleissa ja haaveilen, työstä joskus tulevaisuudessa Arkadianmäellä.

Minun arvoissani Ihminen tulee AINA ensin. Koen, että päätöksenteossa tulee sijoittaa ihmiseen, sillä se on aina pitkällä tähtäimellä tuottavin ratkaisu. Se tarkoittaa, että vanhoille on varattava parempaa, pienten tultava ensin ja työelämän oltava reilua. Laadukasta hoitoa ja hyvinvoivia hoitajia tarvitaan niin ikäihmisille kuin lapsillekin.

Pohdin hyvää kuntaa ja kuinka hyvässä kunnassa, muistetaan ihminen. Kunnassa asuu erilaisia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, terveitä ja sairaita. Kunnan on huolehdittava kaikista, tasa-arvoisesti, ihmillisesti ja oikeudenmukaisesti. Raha ei saa ratkaista sitä, millaista palvelua ihminen saa. Vaikeatkin asiat ovat kohdattava ja päätökset perusteltava. Vaikeneminen ei ole kultaa.

Ikärakenteemme muuttuu ja tilanteita on ennakoitava. Palvelut on turvattava kaikille niitä todellisesti tarvitseville. Uudenlaisen yhteisöllisyyden luominen on välttämätöntä hyvinvointipolitiikkaa. Läsnäoloa ei voi korvata rahalla.

Tarvitaan kunnallisesti tuotettuja palveluita, tarvitaan Hyvinvointia helsinkiläisille ja ennen kaikkea helsinkiläistä ei saa jättää yksin. Haluan olla mukana varmistamassa, että Helsinki on kiva kotikaupunki jatkossakin niin itselleni kuin läheisillenikin.

Vaalit lähestyvät

2008-09-15T20:40:00.002+03:00

Seuraava tukiryhmäni pidetään 23.9.2008 klo 17.00 osoitteessa Kaarlenkatu 3-5. Tervetuloa! Kiitos viime tukiryhmässä oleelle innostuneelle ja innostavalle poppoolle. Olipa hyvät keskustelut ja samalla linjalla jatketaan.

Puhutaan IHMISESTÄ ja HYVINVOINNISTA sekä KILPAILUSTA ja REILUUDESTA. Lisäksi organisoidaan tulevaa vaalitaistoa. Nähdään!

Unelmatalkoot

2008-09-10T09:14:00.001+03:00

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen haastaa kaikki suomalaiset mukaan unelmatalkoisiin. Aluksi ajatus unelmatalkoista pysähdytti minut miettimään. Ovatko talkoot tarpeelliset ja onko unelmien avulla rakennettu politiikka oikeasti kestävää. Toisaalta ajattelin, että unelmat jos mitkä saavat elämän maistumaan hyvältä.

Tarvitaan pieniä ja suuria unelmia. Tarvitaan unelmia, joita ei ikinä saavuteta ja tarvitaan pieniä unelmia, jotka toteutuvat. Itse asiassa unelmatalkoot on huippuhieno juttu. Kun kokoamme suomalaisia unelmia,
voimme aidosti pohtia mitkä kuuluu toteutettavien unelmien sarjaan ja mitkä niihin tulevaisuudenkin unelmiin.

Politiikassa asiat eivät muutu hetkessä. Tarvitaan pitkäjänteistä ja johdonmukaista työtä. Tarvitaan käsitystä siitä, millaista on suomalaisten mielestä hyvä elämä ja hyvä arki. Tarvitaan käsitystä siitä, mikä on nyt
akuuttia ja mitkä tulevaisuudessa. Nyt on unelmien keruun aika ja siten myös unelmatalkoiden aika.

Puolueessani, Sdp:ssä, haluamme kuulla kaiken ikäisiä ihmisiä. Erilaisia ihmisiä erilaisilla elämän kokemuksilla. Tämä on myös ainoa tapa, jolla voimme ymmärtää vaikeita elämäntilanteita ja etsiä ratkaisuja
yhteiskuntamme epäkohtiin.

Kirjoita sinäkin unelmistasi meille.

Tervetuloa

2008-09-05T21:09:00.001+03:00

Seuraava tukiryhmäni pidetään 9.9.2008 klo 17.00 osoitteessa Kaarlenkatu 3-5. Tervetuloa!

Haastavan hauska syksy

2008-09-04T09:15:00.002+03:00

Vaikka kaipaan valoa, nautiin syksyn raikkaasta hengitysilmasta. Etenkin tänä syksynä saanen nauttia kauniista luonnon väriloisteesta. Elämä etenee ja tilanteet muuttuvat, selkiytyvät.
Aloitin vakituisessa työsuhteessa päihdeperhetyössä. Tietäen, että työpäivät kestävät klo 8.00-16.00 ja viikonloput voin viettää läheisteni parissa. Samalla edessä on ehkä minulle henkilökohtaisesti merkityksisimmät vaalit.

Sdp:n pitäisi kääntää kannatusluvut nousuun ja minulta odotetaan kunnon tulosta eli valtuutetun paikkaa. Uskonkin, että se on nyt mahdollista, kunhan vaan tukijoukkoni kanssa olemme järkeviä ja säilytämme loistavan joukkuehengen.

Aika on rajallista, mutta niin kuin yleensäkin, jaoittelen sen tarkoin mielessäni. Kun olen töissä, keskityn töihin. Kun olen kotona, keskityn kotiin ja kun pojat on isällään keskityn vaaleihin. Joitakin pieniä asioita voin tehdä limittäin, mutta kellon kanssa en ala kilpaa juoksemaan.
Hauskaa tulee olemaan ja riittämättömyyden tunnetta joudun varmasti sietämään, vaikkakin en aio antaa sille valtaa. Aijon nauttia jokaisesta hauskasta hetkestä ja nauraa oikein kunnolla, aidosti vatsanpohjasta.

Mukavan haastavaa vaalisyksyä.

Poliitikko ja ihminen

2008-09-01T08:27:00.002+03:00

Jos asiat ja niihin vaikuttaminen todella kiinnostavat, politiikka tempaa mukaansa. On monenmoisia tapoja olla mukana. Politiikkaan halutaan tavallisia ihmisiä, mutta kuitenkin politiikoilta odotetaan enemmän. Osa vastuusta tulee tietenkin politiikan tehtävistä riippuen, mutta osa on ihan syvältä.

Oman minän on pysyttävä kasassa niin politiikkona kuin ihmisenäkin. "Älä ota sitä niin vakavasti" tai "unohda ne tunteet" kuuluu vihatuimmat sanonnat listan top teniin, vaikka lipsauttelenkin niitä välillä itsekin. Tosin sellaisia me ihmiset olemme – Epätäydellisiä. Tosin tällaisia lauseita päästellessä kyse saattaa oikeasti olla jonkun ihmisen näkökulmasta todella merkittävästä asiasta.

Monissa asioissa vastuuntunteva ihminen ottaa asian vakavasti. Politiikka tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan itsetutkiskeluun. Samalla on tunnistettava, mitkä asiat ovat vain heittoja ja mitkä faktoja. Kun mietin itseäni, voin reilusti sanoa, että en vastaa kaikenlaisia odotuksia, joita politiikkoihin liitetään. Esimerkiksi, kun tukiryhmäni kasvaa, koen samaan aikaan onnistuvani ja saavani haasteen olla luottamuksen arvoinen. Samoin, kun saan krittiikkiä, fiilis kärsii hetkellisesti. Tosin kritiikin käsittelyn jälkeen saatan nousta asiani puolesta entistäkin tarmokkaampana.

Asioita ei voi pyöritellä loputtomiin, koska vaikka joku luottaa minuun, en voi luvata toimivani kaikissa tilanteissa niin kuin hän olettaa. Seison sanojeni takana, mutta monet oletukset eivät liity alkuunkaan siihen, mitä minä olen sanonut tai tehnyt. Toisaalla minut tunnetaan kovana asioita väkisin eteenpäin runttaavana ihmisenä, kun toisaalla olen rento ja diplomaattinen rauhanrakentaja. Samoin kuin elämässä yleensäkin tilanteet ratkaisevat, kuinka asiat niissä etenevät parhaalla tavalla ja loppujen lopuksi minä ihmisenä ratkaisen oman tyylini.

Monesti mietin epätäydellisyyttäni. Kun puhun itselleni tärkeistä asioista, tiedän etten ole joka asian huippuekspertti, mutta tuleehan puhuttua. Samoin niissä asioissa, jotka koen tuntevani, on vielä paljon nähtävää. Minulla on mielipiteitä ja pystyn viemään asiat päätökseen, vaikkakin olen valmis kuulemaan erilaisia näkemyksiä. Keskustelu ja uudet näkökulmat herättävät aina uusia askelia ja joskus joutuu jopa muuttamaan mieltä, kääntämään takkinsa.

Jo ensimmäisten eduskuntavaalien kynnyksellä mietimme minulle slogania: " Ole oma itsesi –Minäkin olen.". Tätä slogania ei ole käytetty, mutta edelleen se on yksi johtolauseeni ihmisenä, politikkona, äitinä, hoitajana jne. Toivattavasti se näkyy myös toiminnassani.

Kultaa

2008-08-21T11:01:00.000+03:00

Paluu työelämään on virkistänyt muistiani ja pysähdyttänyt kelailemaan elämää. Lastentarhanopena kuuli, ja pääsi tavallaan näkemään, erilaisten lapsiperheiden arkea. Keikkaillessa työtä katseli pintapuolisesti, mutta näki monia erilaisia työtapoja ja hoitolaitoksia. Viime kuukaudet psykiatrisesti sairaiden vanhusten parissa, ovat tarjonneet toisenlaisen näkökulman vanhusten ja heidän läheistensä arkeen.

Joka paikassa roolini on erilainen, kuin siviilissä kavereiden kanssa. Olen ollut tavallani tukena erilaisissa elämän tilanteissa, erilaisissa kurveissa. Olen jutellut lähes tuntemattomien ihmisten kanssa niin intiimeistä asioista, joista ei normaalisti ole korrektia puhua. Monet tabut eivät ole työssäni ollut tabuja, vaan arjen puheenaiheita. Tietenkin oikea aika ja paikka hienotunteisesti valiten.

Työkavereidenkin kanssa olemme saattaneet syödessä puhua mätäpaiseista ja kakan kiinteydestä. Mielessä on näinä hetkinä käynyt se, kuinka hoitotyön todellisuus on omanlaisensa. Asioista on puhuttava oikeilla nimillä ja silloin, kun aikaa on. Tiedon on nimittäin kuljettava. Monet asiat, kuten muun muassa sukupuolielimet, ummetus, kuolema ovat hoitotyön arkisia puheenaiheita.

On tilanteita, kun joutuu välittämään ikävän tiedon ja omaa sydäntä särkee. Samoin on tilanteita, kun joutuu keskelle perheen konfliktitilannetta ja kysymään suoraan ikävät kysymykset. On myös tilanteita, jolloin saa välittää iloisen tiedon, kun sairaus on voitettu. Välillä olen asetellut rajoja itseäni 50 vuotta vanhemmille ja välillä itseäni nuoremmille.

Erilaisia tunteita herää, mutta usein ne myös tasaantuvat, kun tilanne on ohi. Ikävät tilanteet voi hoitaa monella tapaa. Jotkut pienet asiat on hyvä katsoa sormien läpi, mutta suuret tai sellaiset, joista voi tulla suuria, on otettava välittömästi keskusteltavaksi. Vaikeat keskustelut eivät ole mukavia, mutta elämä niiden jälkeen on mukavampaa. Ehkäpä vaikeneminen ei ole kultaa, vaan hienotunteisuus ja tunneäly!

Naiseutta, ei hassumpaa

2008-08-08T10:00:00.002+03:00

”Mummoenergiaa”, mietin kun äitini kertoi matkastaan Pietariin ja siitä, kun hän tapasi hyvän ystäväni äidin Pietarin yössä. En tiedä olisinko uskaltautunut itse paikalle. Itse asiassa hetken alkoi puntit vapisemaan,
kun ajattelin millaiseksi maailma muuttuu, kun suurten ikäluokkien mummoenergia alkaa oikein kunnolla jylläämään Suomessa. Tosin, onhan äidit ja mummot meistä huolehtineet aikaisemminkin, miksi ei siis jatkossakin. Huokaisin helpotuksesta.

Itse asiassa oma mummini kantaa uskomattoman ihailtavalla tavalla vastuuta edelleen vaaristani ja meistä lapsenlapsista sekä vieläpä meidän lapsistammekin. Olen päättänyt olla nainen isolla N:llä. Salilla taistelen
kuin äijä, vaikkakin saavun paikalle korkkarit jalassa tai suoraan kosmetologilta. Olen huomannut, että naiseus luo paineita ja olen päättänyt ottaa paineet hymyillen vastaan. Aion olla herkkä, mutta kova ja ihailla muita kovia muijia, jotka hoitaa hommansa tyylillä.

Ihailen ystävääni, joka nauraa blondiudelleen, eksyen fillarilla naapurilähiöön. Ihailen sitäkin, kun ystäväni otti vaaleanpunaisen iltalaukkunsa olalleen ja totesi, että lähden Pudasjärvelle opiskelemaan automaalariksi. Todellista naispoweria.

Meidän naisten on osattava höllätä, vaikka meidän pitääkin olla vastuullisia ja vahvoja. On organisoitava, vaikka välillä on annettava muiden hoidella hommat. Meidän täytyy tiedostaa, mistä meillä on vastuu ja
minkä vastuun voi delegoida. Todennäköisesti jonkunsortin vastuu meille jää loppu elämäksi perheestä, joka todennäköisesti vain kasvaa.Äidille kunvoi aina itkeä ja kitistä.

Kolmen miespuolisen ihmisen kanssa asuessa ja vieläpä ex:änkin kanssa arkea organisoidessa, välillä miettin olenko hullu. Hetken miettimisen jälkeen muistankin, en ole hullu vaan meidän kodin prinsessa. Se jota juostaan halaamaan kotiin saapuessa ja mikä sen mukavampaa kuin kolmen ihanan miehen halipuristus. Oikeastaan on kiva olla nainen.

Ei hassumpaa

2008-08-05T11:57:00.004+03:00

Kesän aikana olemme saaneet kuunnella kiihtyvää pölpötystä pikku ukkojen suusta. Toinen touhottaa menemään selittäen, kuinka hän on sika nopee. Kun taas isompi menee reilusti lakkoon, kun asiat eivät miellytä. Onneksi nämä lakot eivät ole kestäneet kuin viitisen minuuttia, jonka jälkeen taas elämä jatkuu.

Olenkin usein miettinyt, millaista tunnevuoristorataa elämä lasten kanssa on. Välillä aistii, kun on tyyntämyrskyn edellä –hetki, jolloin vuoristoradalla on kiivetty huipulle ja hurja lasku alkaa. Lasku ottaa oikein kunnolla vatsanpohjasta ja tunteet ovat huvituksen ja pelon sekaisia. Eikä siihen tarvita kuin oma parveke viidennessä kerroksessa tai kunnon jännä ja haastava kiipeilyteline.

Kun aamuisin yrttää saada kerättyä kaiken mahdollisen tavaran mukaan jo ennen kello kuutta, epätoivo valtaa mielen. Tuntuu ettei loppua tässä ulos-selviytymisurakassa näy. Sama fiilis valtaa mielen, kun taas ilta koittaa ja väsyneet lapset ilmoittaa: ”en jaksa nukkua”.

Kuitenkin, kun on saanut kullannuput peiteltyä ja viimeistään, kun laittaa illan vakio Risto Räppääjän soimaan, omalle naamalle löytyy hymy ja itsekin suuntaa sänkyyn hyräillen mielessään Riston biisiä: ” Elämä ei ole hassumpaa, kun saan kanssasi nyt asustaa”

Vaalit mielessä

2008-08-04T14:01:00.004+03:00

Vaalitöissä minut on haukuttu usein, ajatukseni vielä useammin sekä kaikkea mahdollista minussa on arvosteltu. Näin tulee kaiketi nytkin käymään. Työn raskauden vastapainona ovat hulvattoman hauskat hetket
huippuporukalla - siis tukiryhmäni kanssa. Tiedän jo kokemuksesta, että ehdokkaana oleminen on rankkaa työtä. Päivät venyvät kohtuuttomiksi ja yöunet jäävät liian usein, liian lyhyiksi. Kuitenkin muistelen aikaisempia eduskunta- ja kunnallisvaaleja hymyhuulilla.

Kun ympärillä on jengi, jonka kanssa viihtyy ja joka ei myöskään ole saanut levätä riittävästi, jokainen osaa arvata, millaista läppää lentää.. Ajatusleikit ovat osa hupia. Välillä ollaan suunniteltu kampanjamateriaaliksi terveyssiteitä ja kunnon karnevaalimenoa erilaisilla kokoonpanoilla. Tosiinaan taas mietitty, tuleeko ihminen todellakin AINA ensin ja missä kaikkialla... Paikkoja on lueteltu, kodista kouluun, wc:stä sänkyyn... ja todellakin Ihminen taitaa tulla AINA ensin. ;)

Saatika, kun porukkaan mahtuu monenlaisat säätäjää – Itseni tietenkin etupäässä mukaan lukien. Olemme nähneet luovuutta ehkä hulluimmillaan erilaisten taideteosten ja pantomiimien muodossa. Onpa taidettu vetää pahimmat kimppakaraoke esityspohjanoteerauksetkin näillä keikoilla. Loppupeleissä, jokainen vastaa omasta käytöksestään. Tosin, yleensä meille on aina naurettu hyväntuulisesti.

Vaalit vaativat uskallustalaittaa itsensä likoo. Ehdokkaana minun on vain oltava kasassa, hoideltava
homma, jos toinenkin omalla tyylilläni, vaikka hetkittäin fiilis voi olla aika sick. Kun meidän poppoo on lyönyt päänsä yhteen niin olemme löytyneet usein Städäristä elikäs Stadin tähdestä aamu yöllä. Tosin vaalimainosta sekin... Huvittavalta jälkeenpäin tuntuu sekin, kun edellisen yön on heilunut yötämyöten bilettämässä, siis tehden vaalitöitä, seuraavan päivä ohjelmassa on voinut olla tilaisuus, johon itseni lisäksi, tasavertaisena on tulossa keskustelemaan ministeri tai kaksi. Eipä ole auttanut muu kuin laittaa tukka hyvin, kunnon meikki naamariin ja asenne kohdalle: ” Mielessä pyörien vain yksi lause:” Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa.”

Sama meno siis jatkukoot. Minä olen valmis uuteen vaalitaistoon. Työn aion tehdä kuten aiemmin kovalla asenteella, asiallisesti sekä muistaen sen, että annetaan faktojen puhua, koska Ihminen tulee AINA ensi. Hauskaa vaalisyksyä!

Järein asein oikealla asialla

2008-06-11T20:15:00.004+03:00

Helsingin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kesäkuun alussa kunnallisen välikysymyksen kaupunginhallitukselle. Kyseessä on järeä väline, jota käytetään harvoin. Menettelylle on kuitenkin vankat perusteet.

Välikysymys jätettiin nimittäin sosiaali- ja terveystoimien alimitoituksesta ja eri maksujen korotuksia. On järjenvastaista, että näiden sektorien budjetointia ei nosteta tarvetta vastaavaksi, vaan ne ollaan järjestelmällisesti alibudjetoitu. Helsinkiläiset sosialidemokraatit ovat ajaneet tämän korjaamista järjestelmällisesti.

Välikysymys tukee myös sosiaalilautakunnan 3.6. tekemää 25 miljoonaa euroa budjettiraamin ylittävää esitystä, jolla korjattaisiin mm. lasten päivähoidon, lapsiperheiden palveluiden ja vanhusten palveluiden rahoitusvajetta. Inhimillisiä asioita - asioita, jotka on hoidettava kunnolla, jos haluamme kutsua Helsinkiä sivistyneeksi, oikeudenmukaiseksi kaupungiksi.

Olen iloinen, että sosialidemokraattinen valtuustoryhmämme edistää ihmisille tärkeitä asioita, sydän paikallaan.

Koti kuulumisia - leijumista

2008-06-10T14:10:00.001+03:00

Vanha kotimme Tapulikaupungissa on nyt myyty ja me olemme muuttaneet Falkullaan, aivan Malmin lentokentän viereen. Uusi asuinalueemme on viihtyisä lapsiperheiden alue, missä on mukava ulkoilla ja ihanan rauhallista iltaisin. Tapanilan asema on lähellä ja siten myös lähikaupat.

Jos haluaa nauttia oikein maalaistunnelmasta, voi piipahtaa Falkullan kotieläintilalla.
Asumme kerrostalon yläkerrassa ja nautiskelemme lähes joka ilta auringonlaskusta Jonen kanssa, kun pojat ovat menneet nukkumaan. Kaikki tuntuu kotiutuneen ja muuttolaatikot ovat historiaa. Pitkästä aikaan asiat rullaavat tasaisemmin.

Pojat ovat käyneet kuukauden verran uudessa päiväkodissa ja vanhaan ei ole ollut ikävä. Kun olen ehdottanut käyntiä siellä, molemmat pyörittävät päätä ja toteavat, meillä mennään uuteen päiväkotiin, jos päiväkotiin pitää mennä.

Itseäni ei haittaa lentomelu. Olenhan kasvanut Suutarilassa, missä koneet menivät jatkuvasti kotimme yli. Samoin en kuulu lentokentän aktiivisimpiin vastustajiin, enkä puolesta puhujiin. Todellakin, lentokentässä on hyvät ja huonot puolet, mutta tällä hetkellä me ihmettelemme lentokoneita hymyhuulilla ja lenkkeilemme lentokentän ympäri.

Kotona nautiskellaan uuden asunnon ja uuden alun pauloissa, mutta joskushan on leijuttava. Ainahan sitä jalat palaavat maanpäälle, kun ei se lapsiperheen arki joka tapauksessa liian helppoa meille aikuisille ole.

Joukkuehenkeä politiikassa

2008-06-09T09:04:00.001+03:00

Puoluekokous on nyt takana. Kokouspäivät olivat pitkiä, aamulla aloiteltiin välillä jopa ennen seitsemää ja lopetus tapahtui siten, että ennen iltaruokaa ja illanviettoa noin klo 21.00 ennen ehti juuri ja juuri käymään suihkussa. Elikäs todellista politiikan työntekoa ja tarkkana oloa, jotta on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Joka tapauksessa tunnelma oli loistava. Haluttiin tehdä politiikkaa ja tahdottiin tehdä sitä avoimesti salissa. Monet merkittävät asiat päätettiinkin vasta salissa äänestyksellä. Monet asiat herättävät pelkoa ja monet helpotusta. Joka tapauksessa politiikassa on uskallettava välillä olla rohkea ja sitä Sdp puoluekokouksessa oli.

Minä hymyilen. En siksi, että olisin saanut kaiken haluamani läpi, vaan siksi että Sdp on rohkea, tulevaisuuden puolue –oikea joukkue. Se koostuu joukkuepelaajista, jotka vääntävät kun väännön aika on ja hyväksyvät tappionsa, kun on sen aika.

Hienoa! Haluan vielä onnitella uusia Sdp:n "vetureita" ja jokaista puoluekokous edustajaa MAHTAVASTA JOUKKUEHENGESTÄ!

Valoon

2008-06-06T21:36:00.002+03:00

Hämeenlinnassa on loistava tunnelma, jonka vallitessa on tehty hienoja valintoja. Hyvä Jutta! Hyvä Ari! Tällä on erinomainen lähteä eteenpäin. Ainakin itse näen nyt todella toivoa siitä, että lähdemme aidosti uudistuneina, ja entistä ihmisläheisempinä eteenpäin.

Kohti puoluekokousta

2008-06-04T15:18:00.001+03:00

Lähden huomenna puoluekokoukseen muiden 349 edustajan kanssa valitsemaan puolueelle puheenjohtajaa ja tekemään SDP:n kannalta tärkeitä päätöksiä.

Kahlatessani läpi puoluekokousaloitteita - ja myös puoluekokousohjelmia - ilahduin siitä aidosta idealismista ja toivorikkaudesta, joka niistä välittyy. Tekstin takaa huokuu aito halu muuttaa Suomea inhimillisemmäksi ja tasa-arvoisemmaksi. Sosialidemokraatit haluavat edelleen olla eturintamassa poistamassa köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Toivottavasti löydämme myös hyviä keinoja valiokuntien työssä Hämeenlinnassa.

Istun itse puoluekokouksen sosiaali- ja terveyspoliittisessa valiokunnassa. Käsiteltävämme on nippu varsin kannatettavia aloitteita maksuttomasta päivähoidosta subjektiiviseen hoito-oikeuteen vanhuksille. Toivon- ja myös uskon! - että aidosti keskustellen voimme löytää näistä niiden parhaat puolet ja viedä niitä eteenpäin.

Minulle tärkein tulos, minkä puoluekokouksesta voimme saada, on se, että onnistumme yhdessä luomaan hyvän tunnelman, keskustelemaan, väittelemään ja tulemaan ulos yhtenäisenä porukkana, joka puhaltaa yhteenhiileen. Puoluekokouksen jälkeen meillä on toivottavasti tavoitteellinen, tasa-arvoa ja inhimillisyyttä tavoitteleva, eteenpäin katsova ja idearikas SDP.

Toivon, että se idealismi, joka puoluekokoukselle tehdyistä aloitteista huokuu, onnistutaan välittämään käytännön tavoitteisiimme ja käytännön politiikkamme. Löydämme keinoja pureutua ikärakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin inhimillisellä otteella.

Ihminen ennen kilpailua

2008-05-21T11:13:00.002+03:00

(julkaistus demarissa 20.5.)

UP-Demari uutisoi (13.5.) kilpailuviraston ylijohtajan näkemyksestä, ettäjulkisiin palveluihin pitää lisätä kilpailua. Ylijohtaja Jokisen näkemysoli, että kilpailu on väline, jolla voimavarat ohjataan oikeinhaasteellisissa oloissa. Mielestäni kilpailu on väline valikoida paras mahdollinen palveluntuottaja.

Voimavarojen ja talouden suuntaaminen on erillään itse kilpailutusprosessista. Kukaan ei voi kiistää sitä, että mm. väestön ikärakenteesta johtuenjulkisissa palveluissa pitää voimavaroja pystyä kohdentamaan oikein. Onhämmästyttävä ajatus, että tähän välttämättä tarvittaisiin kilpailua,sillä tällä argumentilla kaikkinainen ihmisten suorittama budjetointi eivoi tätä varmistaa. Näin ollen esimerkiksi valtion budjetissa tapahtuvavarojen jako ei kohdistaisi voimavaroja oikein.

Taustalla näkynee ajattelu, joka lähtee siitä, että voimavarat ovat oikeinkohdennetut vain, jos ne käytetään talouden kannalta mahdollisimmantehokkaasti. Silloin unohtuu inhimillisyys - jonka ehkä kuitenkin olisisyytä tulla aina ensin, kun palveluita tuotetaan.Kilpailusta on turha hakea vastauksia asioihin, joita se ei voi antaa.Siitä on turha tehdä ideologisesti sosialidemokraatteja jakavaa asiaa. Sen sijaan kilpailua on turha luoda sinne, mihin se ei sovi.

Nyt pitää hakearohkeutta poliittisiin päätöksiin ja vastuun kantokykyä. Pitää ollauskallusta päättää rahojen kohdentamisesta.Kilpailuun ja voitontavoitteluun luottaminen on tuskin meidäntyöntekijöiden etu. Ennemmin inhimillisyys ja ihmisen todelliseen palvelutarpeeseen reilusti vastaaminen.

Puhtaampaa hengitysilmaa

2008-05-14T13:32:00.006+03:00

Hengitysilma on jokaisen perusoikeus. Vaikkakin puhumme jatkuvasti ympäristön merkityksestä, unohdamme sen inhimillisen merkityksen. Kierrätys, luonnonsuojelu ja ilmaston muutoksen ennakoiminen ovat tärkeitä asioita. Etenkin silloin ne nousevat priorisointilistani kärkeen, kun nenä valuu ja happi ei kulje.

Alleria ja astmaliiton mukaan: "Joka toinen meistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa allergian aiheuttamista oireista." Tämä nostaakin esiin kysymyksen, kuinka oireita voisi hoitaa muutenkin kuin lääkityksellä. Olisiko järkevää miettiä kapunkipölyä todellisena terveysuhkana ja vaikkapa edullisempaa joukkoliikennettä ongelmien ennakoinnin näkökulmasta?

Siedätyshoito on joskus paikallaan, mutta on tilanteita, kun se kannattaa unohtaa. Nimimerkillä happi loppuu ja keuhkot särkee, kun koitimme josko päirjäisin kevään ilman astmalääkkeitä. Johtopäätös: "kurkunpääntulehdus ja vinkuvat keuhkot, " Aloitetaan kunnon allergia ja astmalääkitys, puhekiellon ja parin päivän levon lisänä.

Keväinen katupöly, koivun kukinta ja kesän heinänuhan odottelu herättää mielessäni toiveen, kunpa kaupunki-ilma saataisin oikeasti laadukkaaksi. Monta hyvää ohjelmaa ja suunnitelmaa liittyen aiheeseen tavalla tai toisella, olen nähnyt, mutta kunpa kaikki järkevä osaaminen saataisiin Helsingissä hyötykäyttöön ja helsinkiläisille turvattaisiin laadukas hengitysilma.

Joukkuepalaveri 22.5

2008-05-14T11:49:00.002+03:00

Kunnallisvaalien jäsenvaalintulos on nyt selvä. Olen ehdokkaana ensi syksyllä Helsingin kaupungin valtuustoon. Tukiryhmäni kokoontuu 22.5. kello 17 alkaen JHL:n keskustoimistolla (hallituksen kokoushuoneessa osoitteessa Sörnäisten rantatie 23). Toivottavasti tunnelma, on vähintään yhtä mukava kuin viime eduskuntavaalien alla. Aiheena ovat yllättäen lähestyvät kunnallisvaalit ja niiden aiheuttamat toimenpiteet. Tarjolla kahvia ja varmaan jotain pikkusuolaista. Eipä muuta kuin iloista joukkuehenkeä!!

Pahvilaatikkopakokauhua

2008-05-09T12:08:00.002+03:00

Istun kotona vapaapäivällä tietäen, että nyt, jos koska, pitäisi toimia. Pahvilaatikkotornit kasvavat ympärilläni ja lisää niitä pitäisi rakennella. Kotona vallitsee odottava tunnelma. Lapset kysyvät päivittäin: "Nytkö me muutetaan?" ja tietävät jo itsekin vastauksen: "Ei kun kohta".

Tietokone, viedot ja ulkoilu ovat saaneet kaikki kaipaamaan taas tavallisia leikkejä, mutkun lelut ovat jo pakattu, kuten melkein kaikki muu. Linjaus on selvä, ensi viikolla on töitä kuutena päivänä ja politiikan kokouksia sen verran, että työpäivän jälkeen suunnataan johonkin syömään tai luvassa on eineksiä. - Ehkä äidin ruokapöytä kutsuu?!

Lohduttaudun, että enää viikko ja sitten pääsemme uuteen kotiin Samanaikaisesti viikko tuntuu pitkältä ja lyhyeltä ajalta. Paljon ohjelmaa, tehtävää ja organisoitavaa. Tiedän, että aikaa pakkailuun on oikeasti vain tämä viikonloppu ja sitten arkiviikko meneekin töissä, asuntokaupoissa ja puoluekokousasioissa.

Kun nyt saan itseni liikenteeseen tästä koneelta, aion pakata tavarat loppuun ja tukkia asuntoni pahvilaatikoilla. Lopuksi taidan työntää laatikot yhteenhuoneeseen pois silmistä odottamaan muuttopäivää. Tulihan suunnitelma valmiiksi ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. ;)

PS. Lapset leikkivät tätä samaa muuttotouhua. Neo kysyy pikkuveljeltä "Joko muutetaan" ja kaksvuotias vastaan innokkaasti"Ei... kun kohta!"

Impivaaran ihmiset kyläilemässä

2008-04-24T22:04:00.003+03:00

Itku meinasi tulla, tai tulikin, kun puhelimeni soi ja kuulin poikien päiväkodin vaihtuvan. Vaikka muutos oli haluttu ja suunniteltu, jotenkin se yllätti. Tunteeni olivat ristiriitaiset: pelko ja ilo vaihtelivat. Ehkä kaikki menee hyvin, ehkä ei. Kuitenkin olin jo päättänyt, että muutos on edessä. Ajankohta vain oli vielä ollut auki ja kuten niin usein elämässä, kun alkaa tapahtua sitten tapahtuu...

Muutos lähti liikkeelle muutama viikko sitten, kun saimme varmistuksen nykyisen asuntomme kaupantekoaikataulusta. Seuraavaksi laitoimme verkot veteen - ja uuden asunnon hakuun. Kaivoin vanhan, vuodelta 1997 olevan, asumisoikeusvuoronumeroni esiin.

Juuri ja juuri olimme saaneet asoasuntomme hakuun, kun meille jo tarjottiin mukavaa sellaisat Falkullasta. Kävimme katsomassa asuntoa ja tsekkasimme mahdolliset päiväkodit. Seurauksena lisää paperisotaa ja uusi asunto Falkullasta. No, eipähän ole pitkä muuttomatka ja toivonmukaan nykyisiä naapureitakin näkyy jatkossakin aina välillä.

Suunnittelimme vievämme lapsia päiväkotiin vähän pidemmän matkan takaa, kunnes eilen soittettiin Tapanilassa sijaitsevasta päiväkodista, Impivaarasta, että nyt löytyisi pojille paikat. Ennen aloitusta henkilökunta haluaa tavata lapset ja keskittyä siihen, että alku on mahdollisimman mukava. Kaksi hoitajaa kävikin meillä eilen tekemässä tuttavuutta meidän ja poikien kanssa.

Luottamus syntyi heti ja jotenkin itselleni tuli helpottunut olo. Hauska tilanne oli, kun hoitajat kysyivät pojilta, mihin pojat tarvitsevat apua. Toinen, Neo, nykyään neljä vee, vastasi: ” Mä en osaa pelaa pleikka kolmosen sitä keilapeliä...” ja Niki kaks vee tähyili ulos: ”tuolla on mun fillari, mutta mä en osaa polkee..” Että siinä ne tärkeimmät avuntarpeen paikat arjessa... ;)

Nyt uskon, että muutos menee hyvin. Uusi asuntomme on kiva, kivempi kuin mistä uskalsin haaveilla. Vielä, kun mietin itsekseni, että kuinkahan pojille käy uudessa päiväkodissa, pojat vastasivat yhteenääneen:” Hyvin.”.

Työelämää keikaten

2008-04-05T13:46:00.003+03:00

Viimeiset kaksi kuukautta työskentelin Seure Henkilöstöpalvelut Oy:llä. Ammattitaitoni oli uudella tavoin koetuksella ja moni asia mietitytti matkan varrella. Työskentelin hyvin erilaisilla osastoilla ja usein aamulla en tiennyt tarkkaan, millaiseen paikkaan olin töihin menossa. Kuitenkin keikkaillessa oppi heti tsekkaamaan, onko ovet lukossa ja kyselemään työhön vaikuttavat oleelliset seikat.

Tälläiselle haasteita ja haastavia tilanteita rakastavalle ihmiselle keikkatyö sopi hyvin.Lisäksi äitinä mukavaa oli se, että työn pystyi helposti yhteen sovittamaan lasten mukaan. Totta kai vuokratyöntekijänä kohtaa useita huonoja puolia, mutta hetkellisesti se oli haustaa. Saatoin valikoida töitäni oman mielialani mukaan keikkanettiä selaillen. Saatoin valita menenkö pitkäaikais- vai lyhytaikaisosastolle. Teenkö viikon putkeen töitä vai pidänkö arkenakin vapaata. Työskentelenkö lasten vai vanhusten parissa jne. Teenkö iltaa, aamua vai yötä. Tosin tilanne on selvästi hoitajapulan seurausta... Välillä valinnan vaikeus oli melkoinen ja välillä jopa hävetti, että näin sitä nirsoillaan töistä, mutkun oli varaa valita.

Omalle ammattitaidolleni keikkailuu teki paljon hyvää. Kun on toiminut pitkään selkeästi sosiaalipuolella, monet terveydenhuollon perusasiat kaipasivat muistinvirkistystä. Samalla tuli nähtyä monenlaisia osastoja ja toimintatapoja, joiden seuraksena päivitin omaa ajatteluanikin monista asioista. Valitettavasti aina hoidon laatua ei voi kehua ja aina ei voi olla tyytyväinen siihen mitä tekee, mutta onneksi on myös paikkoja, joissa hommat hoidetaan asian mukaisesti.

Keikkalaisia pyydellään usein pidemmille sijaisuuksille, mutta monet haluavat valita keikkailun. Keikkaa kun riittä. Kuitenkin useat keikkalaiset taas jäävät jollekin heitä miellyttävälle osastolle pidemmäksi aikaan, jopa vakityösuhteeseen. Niin minäkin lupaudun syksyyn asti töihin psykogeriatriselle osastolle vanhainkotiin. Kuitenkin aion kyllä jatkossakin keikkailla välillä ihan ammatillisen osaamiseni vuoksi, mutten enää päätoimisesti.

Kiitos tovereille!

2008-04-05T13:39:00.002+03:00

Kylläpä tämä blogin pito muuttuu kiittelemiseksi. No joka tapauksessa kiitos kaikille minua puoluekokousvaaleissa äänestäneille. Kiitos siitä, että saan suunnata puoluekokoukseen päättämään puolueemme ja sitä kautta toivottavasti myös Suomen linjoista.

Lisää Sdp:n puoluekokouksesta osoittessa http://www.sdp.fi/fi/puoluekokous

196 kertaa kiitos!

2008-03-10T09:12:00.000+02:00

Sain Hok-Elannon edustajiston vaaleissa 196 ääntä. Ainakin itse pidän sitä hyvänä tuloksena, kun mitään sen suurempaa kampanjointia ei arjen pyörityksessä tullut tehtyä. Tulos riitti varapaikkaan, mihin siihenkin voi olla tyytyväinen, kun katsoo ketkä olivat läpipäässeitä...

Kiitokset kaikille äänestäneille tuesta! Yritän olla luottamuksenne arvoinen kaikissa käänteissä. Tästä on hyvä jatkaa kohti kunnallisvaaleja!

Tukiryhmäni kokoontuu

2008-03-03T00:57:00.004+02:00

Kunnallisvaalit lähestyvät, joten tukiryhmäni tapaa 6.3. torstaina

klo 18.00 Juttutuvassa. Tarkoituksena olisi puhua kotikaupunkimme tilasta sekä nauraa kikattaa tapamme mukaan. Tervetuloa!

Arjen arvovalintoja

2008-02-24T16:57:00.003+02:00

Vuosi 2008 starttasi perheessämme pohdinnalla. Kuinka paletti saadaan toimimaan? Koska kotimme lähtee myyntiin? Miten yhteensovitan elämäni ja työni niin, että arjessa on aikaa rauhoittua? Missä asumme? Miten elämme tulevaisuudessa? Mitä toivomme?

Selvää oli se, että jatkamme Jonen ja poikien kanssa saman katon alla. Asuinalue, asumismuoto , päivähoitokuviot sekä käytännön toteutus olivat auki. Lisäksi tiesimme, että auto lähtee myyntiin ja jotenkin asiat pitää vielä toteuttaa käytännössä niin, että arkemme on rauhallisen tasapainoista.

Helmikuussa päätin ottaa elämässäni aikalisän. Irtisanouduin lastentarhanopettajan tehtävästä ja aloitin Seuressa keikkalaisena. Olen nyt siis vuokratyöntekijä - tuttavallisemmin keikkalainen. Päätin, että elän arvojärjestykseni mukaan ja koska keikkaa riittää, teen töitä sen verran, että aikaa jää riittävästi perheelleni ja lapsilleni. Lisäksi halusin varmistaa, että pojillani on joka viikko mahdollisuus rauhoittua kotona.

Nyt härdelli on pahimmassa vaiheessa päällä. Asunto ja auto ovat myynnissä. Me odottelemme, koska asunnosta tulee tarjouksia, jotta voimme vastaan ottaa uuden asunnon, mikäli sellainen siten siihen hätään löytyy. Varasuunnitelmia on luotu, mutta hyviä ei ole olemassakaan.

Joka tapauksessa meillä ei stressata, paitsi hetkittäin. Tavallinen arki on rauhallista, aikuiset tekevät töitä oman arvion mukaan ja palkkaa tulee sen verran, ettei nälkää tarvitse nähdä, vaikkakaan mihinkään ylimääräseen ei ole juurikaan varaa. Me olemme valineet aikaa rahan ja jatkuvan kiireen tilalle tässä tilanteessa. Kun tilanne muuttuu, teemme valintoja uudelleen.

P.S. Tässä elämän käännekohdassa on huomannut, että aika menee arjen organisointiin eikä sitä aina riitä kirjoitteluun sekä kirjoitusten ajatteluun. Yritystä edelleen löytyy.

MUKAVAA JOULUA!

2007-12-24T09:19:00.000+02:00

Joulupukin suuret saappaat jalkaani jos saisin
koko mailman tietystikin heti parantaisin
Ruokaa, rahaa, terveyttä niille minä soisin,
joille täällä tänään onkin käynyt vähän toisin.
Sulle lahjan antaisin mä erityisen hyvän:
joulumielen iloisen ja rakkauden syvän.

MUKAVAA JOULUA!

Ihminen jää porvarihallituksen jalkoihin

2007-10-23T13:34:00.000+03:00

Arjen kiire, matalat palkat, lapsiperheiden ja ikäihmisten köyhyys sekä monet muut tärkeät asiat tuntuvat jäävän hallitukselta unholaaan. Nyt jos koskaan politiikassa raha ratkaisee mentaliteetilla köyhät kyykkyyn. Ainakaan minä en ole törmännyt arkeani helpottaviin kokreettisiin toimiin tämän hallituskauden aikana.

Tosin rahareikiä arjessani on loputtomasti toppapuvuista asumiskuluihin ja päivähoitomaksuihin. Jotenkin vain joka kuu tuskailemme samojen sentinvenytyspuuhien parissa. Mitkä asiat on ihan pakko hoitaa tässä kuussa ja mitkä voivat vielä odotella. Kun perheen budjetti on niukka, edessä häämöttävät juhlat ja mukavatkin asiat saavat tuskanhien pintaaan. Mistä löytyisi rahoitus vaikkapa pikkujouluihin.

Ikävää on ollut huomata, kuinka porvarihallituksen katteettomat lupaukset pettivät tavallisen tallaajan. Tilinauhan summiin, palveluiden laadun kehittymiseen ja arjenhyvinvoinnitiin ei tunnu löytyvän riittävää helpotusta valtion budjettiluvuissa. Tosin ennestään jo kai tiedettiin, että porvaripojat osaavat sen puhumisen jalon taidon, käytännön töteutus sitten tökkii.

Tuttuja kasvoja ja muistoja meneisyydestä

2007-10-17T07:06:00.000+03:00

Internet sai tänään hymyn suulleni, kun selailin facebook:ia. Sivustolta löytyi hyviä ystäviäni nykyisyydestä ja monia tuttuja elämän varrelta. Etenkin pitkään kadoksissa olleet tuttavat ja kaverit saivat minut nauttimaan hetkestä ja muistelemaan monenmoisia suuria tunteita herättäneitä hetkiä.

Jotkut muistot ovat hulvattoman hauskoja ja toiset taas hiukkasen nolostuttavia. Joka tapauksessa paljon ajatuksia eletystä elämästä ja loppujen lopuksi, eipäs sitä ole kauas omena puusta pudonnut. Monin tavoin olen edelleen se aktiivinen, vipeltäjä, joka ei osaa pelätä elämän kolhuja saatika suojella itseään niiltä... No joka tapauksessa peliäly ja moni muu jutska on kehittynyt mielessäni eikä meno muuten ole enää niin vallatonta kuin joskus nuoruusvuosina.

Arkea ilman tekemisen puutetta

2007-09-21T08:52:00.000+03:00

Työelämän arki osui kohdalleni kuin eräs kuuluisa faksi aikanaan Annelille. Pyytämättä ja yllättäen. Ensimmäiset viikot meni ihmetellessä ja kodin järjestelyjen kanssa painiessa. Mietimme paljon, mikä on poikien kannalta paras ratkaisu päiväkotiin viemisten ja hakemisten näkökulmasta. Nyt se puoli toimii, mutta monille asioille on vielä löydettävä oma aikarakonsa.

Selvästi näkee, että kaipaamme toisiamme ja kun kotiudumme päiväkodeista haluamme viettää aikaa yhdessä. Tosin tuota aikaa on yleensä kahdesta tunnista neljään tuntiin. Riippuen omasta työvuorostani. Kirjoittaminen, kokouspapereiden lukeminen, salilla käyminen ja muut ns. omat hommat, jää tehtäviksi silloin, kun pojat menee nukkumaan ja usein, siinä vaiheessa ne jää tyystin tekemättä, kun isekin kaadun väsyneenä sänkyyn. Etenkin silloin, jos jomman kumman pikkumiehen yö on levoton.

Olen päättänyt olla stressaamatta, vaikkakin välillä TO DO listat venyvät ja kauppaan ehtiminenkin tuntuu tuskaiselta. Jalkapallotreenien puolesta minua harmittaa usein, koska kenttäikävä iskee minuun vähän väliä. Kuten yleensä, myös nyt teen parhaani sekä priorisoin tekemisiäni taas kerran.

Päiväkotiin

2007-08-20T13:01:00.000+03:00

Neo aloitti taannoin päivähoidossa ja nyt on Nikin, puolitoistaveeni, vuoro. Vaikka Tapulin päiväkoteihin onkin kova jono, muun muassa epäonnistuneiden lapsilukuarvioiden ansiosta, meillä kävi tuuri ja saimme pojat suhteellisen vaivattomasti samaan päiväkotiin. Kuten niin usein, reippaat lapseni ovat ainakin toistaiseksi ottaneet päiväkotihaasteen riemulla vastaan.

Kun Niki kuuli, että tänään hänkin pääsee päiväkotiin, innokas puolitoistavee seisoi reppu selässä, kengät kädessä eteisessä hokien tuu tuu ja taisipa tuo pieni vipeltäjä jokusen kerran jo vilkutellakin meille vanhemmille sanoen: ”Hei, hei”. Ensimmäisenä päivänä pikkumieheni jäi päiväkotiin pulisemaan hoitotädin syliin, vaikka aluksi jännitys vetikin hetkellisesti herran jännityksestä kankeaksi. Joka tapauksessa nyt on minun aika antaa lapsilleni tilaa ja luottaa siihen, että nuo pikkuvauvani eivät joka hetki enää tarvitse minua.

Kaikessa on puolensa. Moni tuskailun aihe vaihtuu uusiksi ja minunkin on aika suunnata töihin - minnepä muualle kuin omaan päiväkotiini. Vaikkakin toimenkuvani on toisenlainen kuin poikien. Minusta tulee lastentarhanope ja tänään on eka työpäivä.

Hämmästyttää, kummastuttaa - haisee ja maistuu

2007-08-14T14:51:00.000+03:00

”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa”, kuului lasten laulu poikien makuuhuoneesta päiväunille nukkumaan käydessä. Todellakin. Tänä kesänä olemme hämmästelleet ja kummastelleet monen moista elämän makua, hajua ja kokeneet aivan erilaisen kesän.

Olemme ”toimineet turisteina” kotikulmilla, maistelleet marjoja ja välillä naamamme on vääntynyt happamuudesta kurttuun. Olemme ajelleet pyörällä ympäri kaupunkia tai siis pojat ovat istuneet peräkärryssä kuin suuretkin johtajat konsanaan ja äiti on sitkuttanut kilometritolkulla. Kalassa on käyty ja menneisyyttä on muisteltu välillä haikeina välillä nauraakikattaen. Uiminen on ollut ykköshupia yhdistettynä jalkapalloon. Me ei nimittäin olla todellakaan sokerista!

Hauska ja hulvaton arki valaa luottamusta elämään. On ihanaa nähdä miten elämä maistuu ja haisee hyvältä - ja tulevaisuuteen on mukava katsoa sujuvahkon arjen vinkkelistä.

Aaina pitää olla valmis yrittämään ja uskaltaa luottaa tulevaisuuteen. Hyvä muistutus tuli viime viikonloppuna häissä, joissa huippukaunis ja herttainen morsian ja komea sulhanen säteilivät iloa ja onnea sellaisia määriä, että onni kosketti varmasti jokaista paikalla ollutta syvältä. Onnea vielä teille! ja katsotaan, mitä elämä tuo. Nyt suuntaan vielä maistelemaan mustikkarahkaa ja sitten palaan pitkästä aikaa kunnolla lautakunta-asioiden pariin.

Tuskainen taiteilija

2007-08-07T13:47:00.000+03:00

Kulunut aika on avannut taas kerran silmiäni, uudella ja osin vanhalla tavalla. Kasvu tapahtuu hitaasti ja aina on kasvukipuja, toipuminen ja kuntoutuminen eivät ole vain hetken prosesseja, vaan ne kestävät jopa vuosia. Kuitenkin on uskallettava elää ja antaa muidenkin elää, on uskallettava luottaa ja rakastaa, vaikka helpompiakin tapoja olisi elää. Tosin kuka sitä helppoa elämää haluaa? ;)

Pelikaanimiehen oivalluksia lainaten: Ihminen uskoo illuusioon ja asiat eivät ole miltä ne näyttävät. Ongelmat näyttävät jääneen taakse, vaikkakin elämän seikkailussa edessä on sekä uusia että vanhoja ongelmia voitettavaksi. On omanlaisia takaumia ja sitten on uudenlaisia asioita, joihin on vaikea löytää järkevää tapaa suhtautua ja siten myös muiden kuin oman elämänsä illuusioiden taakse pääsee kurkkimaan.

Joka tapauksessa me maalaamme elämämme taulun ja kuka on siitä oikeutettu meille mitään sanomaan. Syteen tai saveen, elämän taiteilijalla on tuskaisia ja helpompia vaiheita. Ehkäpä siis tämä kirjoittaminenkin alkaa suttaantua, kun haasteet ovat hanskassa ja illuusio peittää vaikeimmat tunteet taas joksikin ajaksi.

Kiitos PuiU t95

2007-07-14T11:10:00.000+03:00

Olihan mitalijuhlat! En muista vastaavissa ennen olleenikaan. Menosta ei todellakaan olisi uskonut, kuinka ikävällä tavalla Hesa Cup osaltamme loppui. Hyvä tytöt! Ei muuta kuin eespäin, kohti uusia haasteita! Erityiskiitoksen haluan osoittaa mitalijuhlien ideoijille ja järjestäjille. Hyvä, että huolitte meidät taustatkin hauskoihin bileisiin!

Köyhän miehen pöhnät

2007-07-13T09:58:00.000+03:00

Odottelen tässä, koska pikku veljestäni kuuluu jotakin. Hän nimittäin sai kokea koekaniin roolin, kun jokin sähköjuttu ei pelitä. Herra vetäisi kolmet tai itse asiassa kai viidet kunnon säkärit kitaraa soitellessaan ja edelleen, jostakin syystä sähkömiehet, useat, eivät löytäneet mitään vikaa broidin kitaravehkeistä.

Kuitenkin Akkarin tavoin, köyhän miehen pöhnät tuli vedettyä, elämää on ollut pakko kelata ja samalla rakkaus sitä kohtaan on kasvanut. Joka tapauksessa nyt on aika ”löytää” oikea vika tai sitten viedä koko kitara vehkeet kivikkoon.

Toivon mukaan tämä sairaala keikka jäi nyt viimeiseksi ja enää ei tarvitse vedellä köyhän miehen pöhniä sähkölaitteiden avulla.

Aikaa elämän kolhuista toipumiselle

2007-07-12T13:11:00.001+03:00

Kevät on muuttunut kesäksi ja aika huristaa vauhdilla. Olen joutunut etsimään omaa rajallisuuttani ja sitä, mitkä asiat ovat minun vaikutusvallassani ja mitkä eivät. Olen joutunut toteamaan, että haavat sattuvat, mutta arvet ei. Arpia on jopa turvallista esitellä, kun haavoja haluan nuolla rauhassa. Joka tapauksessa äitikään ei voi suojella kaikelta.

Tiedän, ettei avioerosta toivuta hetkessä ja tiedän, että epäonnistumiset kasvattavat. Kuitenkin kasvukipujen syövereissä, minulle käy kuin taiteilijalle luomistuskissaan. Kirjoittaminen on muuttunut lähes mahdottomaksi, ellen halua kirjoittaa jotakin diipadaapaa. Sitä en aio tehdä.

Joka tapauksessa tekstiä tulee, kun on tullakseen ja nyt olen pahoillani, ettei sitä tule. Vaikkakin blogini on väyläni, josta en ole luopumassa.

Hikeä, iloa ja hulinaa

2007-06-18T20:19:00.000+03:00

Halusimme eilen uuden ystäväni kanssa pitää mukavan retkipäivän ja suuntasimmekin poikkeuksellisesti asukaspuistoon, missä emme olleetaiemmin käyneet lasten kanssa. Reissusta tuli aikamoinen katastrofi aikuisten näkökulmasta, vaikka päivä taisi lasten silmin tarjota uusia elämyksiä ja kunnolla jännitystä.

Ensinnäkin kaikki lapsemme yksitellen hujahtivat, kuka milläkin leikkipaikan välineellä uima-altaaseen ja aivan kuin kruunatakseen koko ilon, pieni Niki poikani hyppäsi oikein mahalleen kellumaan altaaseen.

Onneksi vaaratilanteilta vältyttiin, vaikkakin melkein kaikki kävivät altaassa ja me aikuiset päivystimme lapsia silmä kovana.Kun sitten roudasimme litimärät lapset kotiin ja ohjasimme lämpimään suihkuun riemu oli taas katossa. Vaikkakin meille aikuisille tämä riemu tarkoitti tarkkaa valvontaa, kylpytarvikkeiden etsimistä ja ruoan laittoa.

Vaikka itsellä oli hikipinnassa, jotta kaikki toiminta pysyi hallussa,lapsilla oli hauskaa ja kiitos tuli minullekin ruokailun yhteydessä.No tällä kertaa ei kesä sade haitannut vesileikkejä. ;)

Kesäsateita, jalkapalloa ja ajattomuutta

2007-06-14T14:47:00.001+03:00

Tänä kesänä ja keväänä elämäni on kulkenut uudenlaisella tavalla kuitenkin tuttua rataa. Kyse on ehkä eniten paluusta takaisin juurille. Lapsuuden kaverini kyläilevät lähes päivittäin ja aloitin jalkapallon valmentamisen. Päätin myös investoida pyöräperäkärryyn, jonka jälkeen olemme hurruutelleet poikien kanssa pyörällä ympäri kaupunkia, mikä on aina ollut myös mieluisaa minulle.

Olen miettinyt, pitääkö sitä tosiaan keskittyä täydellisesti tietokone hommiin, papereiden pyörittämiseen, jotta voi taas ymmärtää sen kuinka nautitaan raikkaasta kesäsateesta lenkkeillen tai jalkapallon potkimisesta. No ehkä mulla oli kolmen vuoden mittainen massakausi ja nyt on taas aika kulkea kohti timmimpää tulevaisuutta. ;)

Joka tapauksessa tänä keväänä tai siis kesänä nauttiminen, on ollut avain asemassa ja mökillä olen halunnut olla paossa myös tietoyhteiskuntaa –ilman nettiyhteyttä, toisin kuin viime vuonna. Annoin itselleni luvan heittää muutenkin ajantajun narikkaan ja antaa ajan vain kulua. Olen lakannut käyttämästä jopa bussiaikataulua.. Kalenterinikin pullottaa futismatseja, kaikenlaisia retkiä ystävieni kanssa sekä mökkireissuja. Sitä katsoessa mieleeni muistuu aikaisempi paniikkifiilis, kuinka on taas kiire. Tosin nyt kiire tarkoittaa vain enemmän kivaa, eikä henkeäni salpaa yhtään.

Sitä paitsi viimeiset päivät molempien poikieni kanssa kotona aamusta iltaan on nyt käsillä. Syksyllä Neo aloittaa puolipäiväisenä päiväkodissa ja tammikuussa Niki täyttää kaksi, eli viimeistään siitä vuoden päästä työt kutsuvat minuakin ja tämä kotona kavereiden kanssa touhuaminen loppuu. Tosin edessä on silloin uusi aika ja uudet jutut.

Paluu

2007-04-26T16:06:00.000+03:00

Vaalien jälkeen olen ihan tietoisestikin yrittänyt pysyä pois tietokoneelta -ja blogin pidosta. Olen ajatellut, että pieni tauko vain perheen parissa aikaa viettäen on ihan terveellistä. Saavat ajatukset välillä vähän hautua. Uutta sanottavaa - vanhaakin on jäljellä - kyllä alkaa pikkuhiljaa kertyä.

Vaalien merkeissä tavataan taas huomenna, kun tukiryhmäni kokoontuu viettämään saunailtaa sörnäisten rantatie 23:een. Vielä ehtii mukaan, jos joku vielä on empinyt. Kerrataan vähän tapahtunutta, suunnitellaan jo tulevia kunnallisvaaleja. Ja ennenkaikkea viihdytään yhdessä!

Yksinäinen tietokone

2007-04-02T09:41:00.000+03:00

Vaalien jälkeen koitti ihanan keväinen sää. Tästä syystä viime päivät on hujahtanut huomaamatta ohitseni pihalla touhutessani. Olemme pelanneet jalkapalloa, harjoitelleet potkulautailua, lapioineet hiekkalaatikolla, pyöräilleet ja haaveilleet ensi kesästä uimarantoineen ja piknikkeineen.

Ajoittain olen istahtanut puistonpenkille, katsomaan touhuavia pikkumiehiäni. Miettien, millaista rikkautta tavallinen arki minulle tarjoaa. Hymy on ollut perusilmeeni naamalla, kun olen saanut nautiskella jouten olosta ja samalla miettinyt mistä kaikesta voisin kirjoittaa, kun pääsen tietokoneelle.

Joka tapauksessa päässäni on tuhat ja yksi tarinan alkua, jotka saavat odottaa pääsyään päästäni blogiini tai päiväkirjaani. Nyt vaan en ole malttanut istua tietokoneella. Päiväuniajatkin olen mieluummin ladannut akkujani, istuskellen pihalla tai puuhaillen jotakin vaan. Epäilenkin, että suhteeni tietokoneeseen muuttuu kesäaikana ja tapaamme tiiviimmin taas syksyllä. Mene ja tiedä.

P.S. Joka tapauksessa alkava viikko kuluu mökkeilemässä Ristiinassa ja ainakin viikon ero tulee minun ja koneeni välille.

Keskustelu kasvattaa - Viestejä ihmisiltä

2007-03-26T09:24:00.000+03:00

Rakel Hiltusen kolumnin mukaisesti: ”Keskustelut ihmisten kanssa soppatykeillä ja kahvikatoksilla on eräänlainen politiikan korkeakoulu.” Sen sijaan, että vaalien jälkeen voisi unohtaa politiikan teon, huomaan filosovoivani ja miettiväni yhä tarkemmin, mitä se hyvä elämä on. Mistä koostuu onni ja ilo? Mitkä ovat niitä elämän perusasioita, mitkä kaipaavat yhteiskunnan tukea? Ehkäpä mahdollinen porvarihallitus osoittaa epäkohtia vieläkin enemmän kuin tällä hetkellä mieleeni tulee, mutta ilmankin työtä sosialidemokratialla olisi riittänyt.

Ikärakenteen muutoshaaste on otettava vakavasti ja siihen on sijoitettava. Lasten ja vanhusten hyvinvointiin sijoittaminen ovat ykkösasioita. Tätä tarvitsemme jopa työikäisten ihmisten hyvinvoinnin tueksi. Mikäli palvelut brakaavat, ei työikäinen ihminen jaksa. Kokonaisvaltaista hoitoa ei ole se, että osa hoidosta saadaan lähiterveysasemalta ja osa labrasta jostakin muualta. Tämä on usein vain ihmisen juoksuttamista ”luukulta luukulle”.

Asuntojen hinnat eivät saa määräytyä pörssissä, vaan asuntopolitiikka on otettava etenkin kunnallispolitiikassamme tiukempaan hallintaan. Kaupunki voisi asettaa kunnianhimoisempiakin tavoitteita asunto-ohjelmassaan, jos niin vain haluaisi. Jotta asuntorakentamista saadaan lisättyä, Helsingin rajan siirtäminen on välttämättömyys. Lisäksi asuntotuotannon avulla on mahdollistettava se, että Helsingissä voi tulevaisuudessakin asua eri elämäntilanteissa.

Demokratia on meille suuri haaste. Jos ihmiset eivät ymmärrä, että jokainen äänestyskierros ratkaisee, joutuu politiikkakin ottamaan vähän väliä takapakkia, vain siksi, ettei kansalaisten ääni oikeasti kuulu. Nyt se ei kuulu. Kunnallispolitiikassa ongelmat liittyvät myös poliitikkojen mahdollisuuksiin. Ei demokratia toteudu, mikäli valtuutetut eivät voi vastaan ottaa lautakuntapaikkoja vedoten perhesyihin. Läsnäoloa ei voi korvata rahalla, mutta jos oikeasti haluamme, että Helsingin valtuutetut toimivat oikeasti asioihin perehtyen, ainoa tapa on maksaa ainakin joillekin valtuutetuille palkkaa.

Nämä ja monet muut ajatukset heräsivät vaalikentillä. keskustelun kasvattavalla vaikutuksella ja viikon pureskelun jälkeen sain ne kirjoitettua ylös blogiini. Olen luvannut, että vien kentän viestejä eteenpäin ja näin aion myös tehdä. Nähdään ja jutellaan asiasta sekä miksei myös asian vierestä :)

Syvä hengitys

2007-03-24T13:03:00.000+02:00

Viimeinen puoli vuotta elämässäni on ollut täynnä erilaisia elämyksiä -niin hyvässä kuin pahassakin. Kun elää keskellä muuttuvia tilanteita, monet asiat on pakko jättää tulevaisuudessa mietittäviksi. Ehkäpä juuri sitä ja vaalikiireiden helpottamista kutsutaankin vaalikrapulaksi.

Oli miten oli. Nyt on selvästi aika pysähtyä. Kun pojat lähtevät viikonlopuksi isälleen, aion olla. Olla ja möllötellä. Hengailla ystävien kanssa ja tehdä juuri sitä, mitä sillä hetkellä haluan. Ehkä käyn salilla, kirjoitan tai sitten vain nautin joutenolosta.

En ajo panikoida, vaan olen vielä jonkun aikaan kotona poikien kanssa. Pikku hiljaa availen silmiäni ja katson ympärilleni, mitä maailmalla on minulle tarjottavana ja siirryn elämässäni eteenpäin.

Lopullinen äänimäärä

2007-03-22T08:22:00.000+02:00

Eilen vahvistettiin eduskuntavaalien tulos tarkastuslaskennan jälkeen. Oma äänimääräni lisääntyi vielä hieman, eli lopullinen totuus äänimäärästäni eduskuntavaaleissa on 1928.

Vaalianalyysia

2007-03-20T14:03:00.000+02:00

Nyt on vaalianalyysien aika. Tukiryhmäni on jo päättänyt kokoontua jakamaan kokemuksia noin kuukauden päästä. Tarkka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Jos haluat mukaan tukiryhmääni, ota rohkeasti yhteyttä mirka@oksa.info tai 040 5224378.

Analyyseja varten materiaalia löytyy ainakin osoitteesta http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/kunnat/kno91.html

Kiitos vielä kerran - Työ jatkuu.

ISO KIITOS - TYÖ JATKUU

2007-03-19T15:54:00.000+02:00

Vaalitulos näyttää selvästi sen, että kansa halusi muutosta. Helsingissä tippui kaksi istuvaa sosdem. kansanedustajaa ja Uudellamaalla jopa neljä. Vaalityötä puolueessani teimme kaikki niin paljon kuin jaksoimme. Pakkasessa, tuiskussa ja tuulessa vaalityömme eteni suunnitelmien mukaisesti.

Joka tapauksessa henkilökohtainen tulokseni, 1890 ääntä, oli huikea. Kun Sdp:n äänimäärät laskivat Helsingissä selvästi neljän vuoden takaisesta, oma äänimääräni nousi huomattavasti. Hienoa oli huomata, että tukijoukkueeni hymyili edelleen ja oli selvästi sitä mieltä, että EESPÄIN!

Lupaan jatkaa pitkäjänteistä työtä hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi ja toivon, että kaikki te ihanat ihmiset, jotka olette omalta osaltanne saaneet tämän tuloksen aikaan, olette apunani. Suuri kiitos ja halataan, kun tavataan.

Erityiskiitokset haluan osoittaa - Teillä kaikilla oli merkittävä rooli tämän kampanjan onnistumisessa:

Mirva Haltialle, Kati Kokkoselle, Petteri Oksalle, Jouni Lahdelle, Harri Anttilalle, Eija Paanaselle, Salme Koskelalle, Marja Luokkaselle, Outi Niemelälle, Sampo Parikalle, Esko Mertaselle, Antti Portaanpäälle, Kaisa Koskiselle, Tapio Havastolle perheineen, Tuula Jurmulle, Hanna Kaukopurolle, Jukka Väänäselle, Satu Kuusiolalle, Hannu Haapalalle, Leena Peltoniemelle, Tero Strandille, Timo Katajamäelle, Pekka Tirkkoselle, Seija Leinoselle, Kent Åkebergille, Meeri Kuikalle, Riina Kuikalle, Marianne Aholle, Maija Savolaiselle, Kaisa Lehtiniemelle, Sonja Myllyniemelle, Johanna Nikuselle, Janette Jaloselle, Antti Ojalalle, Anita Vihervaaralle, Terttu Peltoselle, Erkki Hämäläiselle, Tapani Saloselle, Jorma Höökille, Seppo Saariolle, Harri Anttilalle, Eine Vainikalle, Seppo Vainikalle, Merja Bergille ja Hannu Haapalalle.

Ääniä vielä lasketaan...

2007-03-18T21:47:00.000+02:00

Terveisiä tukiryhmän kokouksesta! Jännitys tiivistyy kun äänien laskentaa odotellaan. Kahdeksalta olisi normaalisti julkistettu ennakkoäänien tulos mutta tänä vuonna äänistä puuttui melkein puolet vielä julkistusvaiheesta. Tällä hetkellä minulla on ääniä 880 kpl ja edellä siis istuvien SDP:n edustajien lisäksi Päivi Lipponen ja Jacob Söderman (menossa läpi) sekä Osku Pajamäki. Suhteessa siis todella hyvää tulosta, mutta puolueella ei tunnu menevän kovin messevästi nyt. Porvarihallituksen uhka häilyy selkeänä edessä ja oma tulos on suoraan suhteessa puolueen tulokseen. Sen mukana noustaan tai kaadutaan. Sånt är livet.

Jatkamme jännitystä! Terveisiä kotikisastudioihin!

Tunti vielä aikaa

2007-03-18T19:11:00.000+02:00

Ottakaa tästä videosta mallia, mikäli vielä arveluttaa äänestäminen:

Vaalitunnelmia

2007-03-18T18:26:00.000+02:00

Jännittynyt ilmapiiri lisääntyy tukijoukkueessani hetki hetkeltä. Nyt olemme tehneet sen, mikä tehtävissämme on ollut, äänestysaikaa on jäljellä noin puolitoista tuntia(jos et vielä ole äänestänyt nyt äkkiä ja kirjaa äänestys lippuun pliis 74) ja edessä on erittäin jännittävä ilta.

Jollakin tavoin tuntuu siltä, että elämä on risteyksessä. Jos Sdp ei pärjää hyvin, voi opposito kutsua ja siten myös politiikan suunta kääntyy uuteen suuntaan. Jos kaikki menee hyvin puolueen näkökulmasta, voin suhtauua luottavaisemmin huomiseen. Oma tulos jännittää tietenkin ja sen voi muuttaa arkeani tai sitten pääsemme jatkamaan tavallista vaalitonta arkea oman perheeni parissa.

Nyt on vaalityötehty ja jännityksen aika!

"Miksi äänestän Mirkaa"

2007-03-17T10:17:00.000+02:00

Vaalihurmosta Valtterilta

2007-03-15T18:05:00.000+02:00

Valtteri-kirpparilta terveisiä ja meinkiä videon kera :)

Esko, Antti, Tuula, Toni ja monet muut haastattelussa

2007-03-15T17:33:00.000+02:00

Käyppä katsomassa tukiryhmäni blogin puolella videohaastatteluita!

Toimia arvokkaan vanhuuden puolesta!

2007-03-15T17:27:00.000+02:00

Vanhusten kokonaisvaltainen hoito järjestyy kunnissa heikosti. Kotihoito on saatava toimimaan laadukkaana kokonaisvaltaisena hoitona, joka kohtaa todellisen tarpeen. Ikäihmiset tarvitsevat ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä ja luottamusta siitä, ettei kotihoito tarkoitta yksinjäämistä ja pelkoa. Arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi yli 75-vuotiaiden osalta kotipalvelun tulisi olla subjektiivinen oikeus.

Vanhusten asioissa olisi paljon parantamisen varaa etenkin nyt, kun suomen väestö ikääntyy. Suomi tarvitsee vanhusasiainvaltuutetun, joka toimisi lapsiasianvaltuutetun tavoin vanhusten aseman ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa, seuraten vanhusten elinolosuhteita, lainsäädäntöä ja päätöksentekoa sekä arvioiden vanhusten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassamme.

Allekirjoita addressi, jossa vaaditaan ripeitä ja konkreettisia toimia arvokkaan vanhuuden puolesta!

Vilahdus Ajankohtaisessa kakkosessa

2007-03-14T19:49:00.000+02:00

YouTubea ja ehdokkaita käsiteltiin Ajankohtaisessa kakkosessa ja minäkin vilahdin siellä. Netistä jutun löytää Ylen sivuilta, joskaan ohjelmasta tehtyä videota ei ole ladattu YouTubeen vaan Ylen serverille omin kummallisin PC-keinoin, joten se ei aukea ilman kikkakolmosia mäkkikäyttäjillä.

Vaadi tukea koululaisen arkeen, allekirjoita adressi

2007-03-14T17:35:00.000+02:00

Adressit.comissa osoitteessa www.adressit.com/koulusosionomi voit vaatia koululaisille konkreettista arjen tukea.

Erityisoppilaiden määrä kasvaa ja kouluissa on liian vähän aikuisia. Jotta erityisoppilaiden määrän tarpeeton kasvu saadaan pysäytettyä, on käytettävä kaikki jo olemassaolevat resurssit.

Kouluihin tarvitaan koulusosionomeja kuraattorien työpareiksi. Koulusosionomin työnkuva on olemassa Koulua elämää varten -hankkeen toimesta. Nyt se täytyy ottaa käyttöön. Koulusosionomit toimisivat kouluissa ongelmia ennakoiden, niihin varhaisessa vaiheessa puuttuen kouluissa, edistäen oppilaiden elämänhallintaa, koulun yhteisöllisyyttä sekä vanhempien osallisuutta koulunkäyntiin. He toimisivat tietenkin moniammatillisessa yhteistyössä lasten arkeen kuuluvien ammattilaisten kanssa.

Vaadi lapsille tukea kouluarkeen, allekirjoita adressi!

Suomineidon on aika hymyillä

2007-03-14T15:37:00.001+02:00

Ikärakenteemme muuttuu ja arkemme täyttyy uusilla tavoilla. Nyt olemme kuulleet monenlaisia vaalilupauksia, joista osa pitää ja osa ei. Sdp:n lupaukset ovat aikaisemminkin pitäneet. Usko tai älä: Sdp:n viime vaalien vaaliohjelma on toteutettu lähes sataprosenttisesti.

Viime eduskuntavaalikaudella olemme parantaneet työllisyyttä, työntekijän asemaa, turvanneet hyvinvointia, ehkäisseet syrjäytymistä, parantaneet pienituloisen asemaa. Emme tehneet ylisuuria lupauksia, vaan olimme realisteja. Halusimme rakentaa vaaliohjelman, jonka avulla askel askeleelta turvaamme hyvinvointia tasaisesti kaikille.

Nyt toimimme samoin. Tavoitteenamme on muun muassa täystyöllisyys, pätkätöiden muuttaminen pysyviksi työsuhteiksi, ikäihmisten hoivapalveluiden ja -henkilöstön lisääminen, kouluterveydenhuollon, lasten ja nuorten mielenterveyshoidon lisääminen. Haluamme, että yhteiskunnan kaikista jäsenistä huolehditaan ja ketään ei jätetä yksin - heitteille.

Meillä on keinoja ja halua tarttua työhön tässä haastavassa Suomen väestörakenteen muutostilanteessa. Meillä on hyvä asenne ja kaikki mahdollisuudet pitää huolta Suomineidostamme. Tunnelin päässä on valoa. Hymyä siis suomineito!

P.S. Oma tukkoinen olonikin helpottaa... :)

Poskiontelo tukossa

2007-03-14T09:30:00.000+02:00

Nyt kun pitäisi käydä täysillä kierroksilla vaalikentillä, niin pöpöt päättävätkin vähän toisin. Olo on ollut pari päivää tukkoinen ja eilisen lääkärissä käynnin jälkeen syödään nyt antibiootteja poskiontelen tulehdukseen. Juuri tällä hetkellä en olisi kovin reipas ja pirteä ehdokas vaalikentillä...

Levätään nyt ainakin tämä päivä, omaa terveyttään ei kuitenkaan kannata vaalien takia uhrata. Toivottavasti kuitenkin huomenna olo on sen verran parempi, että pääsen taas keskustelemaan ihmisten kanssa.

74-Dokumentti on verkossa!

2007-03-10T09:54:00.000+02:00

Eli jos et muita videoita jaksa katsoa, katso tämä. Kymmenessä minuutissa tiivisti kuka olen, mitä asioita ajan ja mitkä arvoni ovat. Ole hyvä!

Väsynyt ja Onnellinen ehdokas

2007-03-09T21:43:00.000+02:00

Tänään starttasimme vaalityön klo 7.00 Pasilan asemalla ja päätimme sen klo 19.00 Itäkeskuksessa Piazzalla. Meinikin oli mukavaa ja naurua vaaliporukan parissa riitti koko päivän ajan. Olipa mukavaa.

Kerkesinpä vielä illalla ystäväni kanssa Tapanilan Erälle punttisalille. Nyt olo on todellakin väsynyt, mutta onnellinen. Päivä kului niin mukavassa hengessä ilmapalloiskujen parissa. Eipä muuta kuin huomenna on luvassa uudet kujeet. ;)

Otteita Ihminen tulee AINA ensin -seminaaristani

2007-03-08T17:43:00.000+02:00

Ole hyvä!

"Mitä jos susta tulee kansanedustaja?"

2007-03-08T12:53:00.000+02:00

Useat ihmiset ovat ihmetelleet mitkä asiat muuttuu, jos minusta tuleekin kansanedustaja. Ihmisenä en usko muuttuvani juurikaan. Kuitenkin yksi sivu elämästäni kääntyy, jos työt kansanedustajana alkavat. Mukava asia on se, että pääsen Arkadianmäellä työskentelemään asioiden parissa, jotka ovat minulle tärkeitä.

Voin omalta osalta tehdä työtä sen eteen, että Suomesta tulisi entistä parempi paikka niin minulle kuin läheisillenikin elää. Jos työt alkavat, voin todeta, että en ole yksin huolieni ja kehittämistarpeen edessä, vaan helsinkiläiset näkevät asioita samoin kuten minä.

Eli asioiden eteenpäin viemiseen on silloin vahva kansan tuki ja siitä näkökulmasta niiden eteenpäin vieminen on helpompaa. Käytännön asiat muuttuisivat. En voisi enää viettää päiviäni leikkipuistossa ja kauppakeskuksissa kavereiden ja lasteni kanssa pyörien. Olisi aika astua työelämään ja päiväkodin arki alkaa ainakin isommalla pojallani.

Toisaalta jossain vaihessa kotona olemisen on kuitenkin loputtava ja se päivä taitaa olla edessä aika pian. No, ainakaan minun ei tarvitsisi miettiä neljään vuoteen työnhakua, mitä muuten olisi edessä. Ja lopuksi, kun olen kansanedustajien ja heidän avustajien työtä seurannut, työn voi tehdä monella tapaa.

Minä haluan elää mahdollisimman tavallista arkea ja se tarkoittaa sitä, että turhanpäiväinen reissaaminen ei tule kuulumaan minun tapaani tehdä töitä. Kuitenkin jotta asiat voisivat muuttua, tarvitaan ääniä. Eli jos haluat tukea minua, äänestä 74 :)

Ihanat ihmiset ovat voimavara

2007-03-06T13:11:00.000+02:00

Tällä hetkellä aika ja raha tuntuvat rajallisemmilta kuin aikoihin. Kuitenkin ihmiset ympärilläni ovat tehneet monesta mahdottomalta tuntuvasta jutusta totta. He ovat auttaneet kasaamaan vaalibudjetin, antaneet itsensä ja osaamisensa vaalityön käyttöön.

Samalla he ovat kuunnelleet ja tukeneet minua eteenpäin politiikan viidakossa. Vaalityön ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei onnistuisi ilman ymmärtävää exää ja nykyistä miestäni, vanhempiani, ystäviäni ja läheisiäni, jotka ovat joka hetkessä tukemassa perhettäni ja minua.

Konkreettisina esimerkkeinä ex-mieheni kyky pitää talviloma nyt ottaen lapset hoitoon ja nykyisen mieheni kyky sanoa minulle: "Käännä nyt vaalit off asentoon." Samalla läheiset ovat eläviä muistutusmerkkejä niistä ihmisistä, joiden takia politiikkaa täytyy tehdä.

Nyt on jäljellä enää loppukiri ja juuri kallisarvoiset ihmiset saa minut antamaan 110% tähän vaalityöhön. Käsi sydämellä.

Äiti kato, mä olen telkkarissa :)

2007-03-06T09:14:00.000+02:00

Telkkarikampanjani alkaa siis Maikkarilla huomenaamuna... jännittävää. Ensimmäisen viisisekuntisen Mirka-pläjäyksen voi bongata huomisen Huomenta Suomen mainoskatkolta klo 7.30. Tottakai mainos löytyy myös YouTubesta, eli tästä:

Muita esitysaikoja Maikkarilla ovat esim.

- 7.3. klo 9.10, Hollyoaksin tauko
- 8.3. klo 7.30 Huomenta Suomen tauko
- 8.3. klo 10.10 Emmerdalen 2.esityksen tauko
- 9.3. klo 7.00 Huomenta Suomen tauko
- 10.3. klo 12.20 Salkkareiden 2. esityksen tauko
- 10.3. klo 16.55 Simpsoneiden tauko
- 12.3. klo 8.00 Huomenta Suomi
- 13.3. klo 15.20 Teho-osaston 2. esityksen tauko

Tervetuloa seminaariini huomenna!

2007-03-06T09:12:00.000+02:00

Järjestämme tukiryhmäni kanssa huomenna ilmaisen Ihminen tulee AINA ensin -seminaarin Paasitornissa klo 18. Tervetuloa! (klikkaamalla kuvaa näet suuremman version kutsusta)